fbpx
Kanta-Häme

Maapallo lämpenee luultua enemmän

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas on huolestunut. Hänen mukaansa päällä oleva talouskriisi ajaa kaiken ohi, eivätkä päättäjät ehdi syventyä mihinkään muuhun kuin seuraavan vuoden bruttokansantuotteeseen.

Samaan aikaan maailmaa uhkaa ilmaston lämpeneminen, jonka eteen olisi tosissaan taisteltava, mikäli halutaan, että sen vaikutukset jäävät siedettävälle tasolle.

– Dramaattisimmat muutokset nähdään vuonna 2050, mutta silloin on jo liian myöhäistä. Päästöt pitäisi saada laskevalle uralle 5–10 vuoden kuluessa, jotta tulos olisi siedettävä, Taalas sanoo.

Hänen mukaansa ilmastonmuutos on jo karkaamassa päättäjien käsistä. Poliitikkojen tavoitteena on pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousu kahteen lämpöasteeseen, mutta Taalas ei pidä sitä enää realistisena.

– Tällä hetkellä puhutaan 3–4 asteen noususta, Taalas sanoo.

Otsonikato poistuu

Tällä hetkellä maapallon lämpötila on noussut vajaan asteen verran, mikä näkyy eri puolilla maailmaa jatkuvina lämpöennätysten rikkoutumisina. Myös sää- ja geofysikaaliset ääri-ilmiöt ovat kasvaneet kiihtyvällä tahdilla 1980-luvun alusta lähtien.

Esimerkiksi maapallon alemmassa ilmakehässä on enemmän kosteutta kuin aiemmin, mikä aiheuttaa muun muassa myrskyjä.

Keskilämpötilat nousevat arktisella alueella enemmän kuin muualla.

– Jos nykymeno jatkuu, lämpötilan vuosikeskiarvo nousee arktisella alueella jopa 20 astetta, Taalas sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, ettei tilanne ole toivoton. Paljon positiivistakin on tapahtunut.

– Esimerkiksi freonien käytön vähentyminen on vaikuttanut siihen, että otsonikatoilmiö poistuu vähitellen vuoteen 2050 mennessä. Myös radioaktiivisuus on vähentynyt huomattavasti 1960- ja 70-lukujen lukemista, Taalas sanoo.

EU ei riitä

Muista maista poiketen pohjoisessa kuten Suomessa ilmastonmuutoksella olisi myös positiivisia vaikutuksia. Kasvukauden odotetaan pitenevän Ahvenanmaalla jopa parilla kuukaudella ja manner-Suomessa reilulla kuukaudella.

Myös metsä kasvaa nykyistä paremmin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

– Toisaalta metsätuhojakin tulee jatkossa enemmän, Taalas toteaa viitaten ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen lisääntymiseen.

Hän muistuttaa, ettei Suomessa muutenkaan eletä erillään muusta maailmasta, jonka kielteiset ilmiöt kuten viljatuotannon heikentyminen heijastuvat myös tänne.

– Kahden asteen tilanteessakin ravinnon tuotanto kärsii. Mitä pidemmin ilmastonmuutoksen torjunnassa viivytellään, sen hankalammaksi tilanne käy, Taalas sanoo.

Hiilidioksidipäästöjen kärkimaa on Kiina. Myöskään USA ei ole lähtenyt liikkeelle toivotulla tavalla. Euroopassa ympäristötietoisuudessa ollaan pidemmällä.

– EU vastaa vain seitsemän prosenttia maailman ympäristöpäästöistä. Ei EU siis maailmaa pelasta, vaikka näyttääkin toki suuntaa, Taalas toteaa. (HäSa)

Menot