Kanta-Häme

Maaseudun talot jäivät, kun ihmiset lähtivät - Palokunta käy joskus polttamassa taloja

Maaseutu näivettyy. Sen voi havaita konkreettisesti esimerkiksi ajamalla kymppitietä Hämeenlinnasta kohti Tuulosta.

Parinkymmenen kilometrin matkalla on useita hylättyjä asuintaloja, isoja ja pieniä. Ikkunat on rikottu ja ovet repsottavat auki. 

Ohikulkija jää pohtimaan, mitä on tapahtunut. Millainen tarina liittyy siihen, että talot ovat jääneet virattomina nököttämään valtatien varteen?

Ymmärtäähän sen, että tyhjän talon ylläpito tulee kalliiksi perikunnalle, jos talon asukkaat ovat kuolleet. Heikkokuntoisia pytinkejä ei maaseudulla saa kaupaksi, kun ei saa kunnossa oleviakaan.

Surullista se silti on. Joskus sotien jälkeen joku on ahkeroinut kodin pystyyn ja nyt se ei kelpaa enää kenellekään, paitsi ilkivallantekijöille.

Kaikkein surullisin talo sijaitsee kuitenkin kymppitieltä Hauholle johtavan tien varressa. Joku on purkanut talon, mutta vain osittain. Nyt se töröttää kaikkiin suuntiin keskellä peltoa. Ikään kuin odottamassa, että joku tuikkaa jäännökset tuleen.

Tuleen tuikkaamisesta puheen ollen – pyydettäessä palokunta voi joskus käydä polttamassa talon.

Se ei kuitenkaan ole mikään automaatio.

– Kohteesta täytyy olla meille harjoitusmielessä jotain hyötyä esimerkiksi savusukelluksen harjoitteluun ennen kuin talo kokonaan poltetaan, pelastuspäällikkö Petri Talikka Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo.

Palokuntakin tarvitsee talon polttamiseen luvan ympäristöviranomaiselta. Lupa laskutetaan talon omistajalta.

– Kyllä näitä kohteita aina toisinaan on, mutta pelkästä polttamisen ilosta palokunta ei lähde liikkeelle. HäSa

 

Uutinen on julkaistu lehden Hämeenlinnan kirje -palstalla