Kanta-Häme

Maaseutu avasi ovensa päiväksi

Tuuloslaisen Ylöskartanon tilan piha on täynnä autoja heti kellon lyödessä 11. Alkamassa on Avoimet maatilat -päivä, johon myös Janne ja Arja Näsin lypsykarjatila osallistuu.

– Meillä on ollut avoimet ovet aiemminkin. Silloin kävijöitä oli päivän aikana satoja, Janne Näsi kertoo.

Vaikuttaa siltä, että kiinnostuneita riittää myös tänään. Paikalla on lapsiperheitä, mökkiläisiä ja yllätyskäynnille tulleita sukulaisia.

Pihan ensimmäiseen navettarakennukseen on pääsy kielletty. Siellä asuvat nuoret, arat hiehot, jotka kurkistelevat pihaton aidan yli vieraita uteliaana. Taaempana joku hiehoista ammuu sinnikkäästi.

Modernimmassa ja isommassa navetassa vierailijoiden on mahdollista tutustua lypsyrobotin toimintaan, navetan päivittäiseen elämään sekä tietysti sen asukkeihin.

Naapurissa asuvat Tiina, Werno ja Artturi Opas ovat tulleet katsomaan, miltä navetassa näyttää.

– Tämä on iso osa meidän ikkunastamme näkyvää maisemaa, joten on kiinnostavaa nähdä, miltä täällä maiseman sisällä näyttää, Tiina Opas sanoo.

Werno Opasta kiinnostaa etenkin lypsyrobotin toiminta.

Tiina Opas kertoo heidän muuttaneen kaupungista maalle 35 vuotta sitten seesteisemmän elämän perässä. Tonttinsa he ostivat juuri Näsin perheeltä, kuten aiemmin maitonsakin.

– Kun tilalta ei voinut enää ostaa suoraan maitoa, piti ihan totutella käsiteltyyn maitoon.

Ylöskartanon tila toimittaa maitonsa Hämeenlinnan osuusmeijeriin, jonka hallintoneuvoston puheenjohtajana Janne Näsi toimii. Osuusmeijeri on tilalla esillä myös avoimien ovien päivänä tarjoten vierailijoille välipalaa. Lettuja puolestaan myyvät Tuuloksen partiolaiset.

– Naamasta näkee, että hillolettu on maistunut, huomauttaa Aatu Köykkä tyttäreensä Sofiaan viitaten.

He ovat saapuneet tutustumaan tilaan yhdessä Pirjo ja Kimmo Viitamäen kanssa.

Lettujen lisäksi Sofiaa ihastuttivat tilan pienet vasikat.

– Pitäähän pienen lehmiä nähdä. Niitä kun ei nykyään enää pääse niin usein katsomaan, Aatu Köykkä toteaa.

Seurueesta ainoastaan Kimmo Viitamäki on käynyt Ylöskartanolla aiemmin.

– Olen lastentarhassa töissä, ja olemme käyneet keväällä täällä kiertämässä lasten kanssa. Heti kun vaimo kuuli tästä päivästä, hän totesi, että sinne mennään, Kimmo Viitamäki nauraa.

Leena Vuorela on tullut tilalle yhdessä lapsenlapsiensa Venla ja Maisa Selinin kanssa. Tytöt ujostelevat vielä vähän aikuisia lehmiä. Lehmät vaikuttavat myös ujostelevan ihmispaljoutta, vaikka eivät ne toisaalta malta yleisön luota poistuakaan.

– Pieniä vasikoita kyllä silitimme, Vuorela kertoo.

Vuorela on käynyt tyttöjen kanssa tilalla myös viimeksi avoimien ovien aikaan. Tytöt olivat pyytäneet päästä paikalle myös tänä vuonna.

Tänä vuonna Avoimet maatilat -päivään osallistui yhteensä seitsemän tilaa. Suurin osa niistä oli lypsytiloja, mutta kävijöillä oli mahdollisuus tutustua myös hevos- ja lammastiloihin sekä historialliseen maatilaan. Myös kuusi marjatilaa ja tilamyymälää avasi toimintansa yleisölle.

Ylöskartanon naapuri Tiina Opas kertoo, että heillä itsellään ei ole eläimiä. Naapureiden eläimet ja sukulaisten iso sikatila toimivat kuitenkin hyvinä paikkaajina.

Aiemmin myös Näsin lehmien laidunmaat näkyivät heidän ikkunaansa. Tuolloin he olivat jopa todistaneet yhden lehmän vasikointia ukonilman aikaan.

– Ihmiset ovat nykyään vieraantuneita luonnosta, joten tällaiset avoimet ovet ovat hyvä tilaisuus saada kosketus maaseudun elämään. Häsa

Päivän lehti

2.6.2020