Kanta-Häme

Maatalous työllistää enää 5000 hämäläistä

Kun maanviljelijä Antti Mäenpää syntyi vuonna 1975, oli Hämeessä maanviljelijöitä vielä lähes 21 000. Nykyisin alkutuotannosta saa leipänsä enää noin 5 000 hämäläistä.
 
Maataloustilastojen luvut kertovat, että koko maassa alkutuotanto työllistää 125 000 ihmistä 64 000 maatalous- ja puutarhayrityksessä. Kymmenessä vuodessa heidän määränsä on vähentynyt kolmasosalla.
 
Perinteiset maanviljelijät ovat katoava luonnonvara, mutta tuotanto pysyy samana tilojen koon kasvaessa.
 
– Suomessa naurettiin vielä ennen Euroopan Unioniin liittymistä, kun tilojen määrän ennustettiin romahtavan. Kehitys oli vieläkin jyrkempi ja nopeampi. Nyt ennustetaan, että tilojen määrä jatkaa vähenemistään. Itse ajattelen, että hyvä jos tiloja on koko maassa vuonna 2020 edes 4000, Antti Mäenpää pohtii.
 
Samaan aikaan, kun viljelijöiden määrä on vähentynyt, ovat tilojen koot moninkertaistuneet ja tuotantomäärät ovat pysyneet samana.
 
– Minun lapsuudessani tämäkin tila oli niin perinteinen maitotila kuin olla ja voi. Isäni kuoli, kun minä olin 16-vuotias ja aloin hoitaa äitini kanssa tilaa. Nyt tila on moninkertaistunut ja lihakarja on korvannut lypsävät, Antti Mäenpää sanoo.
 
Vain harva Suomen maanviljelijöistä voi enää keskittyä alkutuotantoon. Yleensä yrittäjillä on tilan sivussa erilaista urakointia. Esimerkiksi Antti Mäenpään yritys työllistää maanviljelyksen sivussa kaksi vakituista ja kaksi osa-aikaista työntekijää maanrakennuksessa, lumitöissä ja lokakaivojen tyhjentämisessä.
 
– Kyllä tässä töitä riittää. Poikani on parhaillaan armeijassa ja on jo tehnytkin jonkin verran tilan töitä. Eiköhän hän tässä jatka. Eri asia on, jatkaako hän tilan vai urakoitsijan töitä.
 
Elämäntavasta vaikea luopua
Maanviljelys on paljon muutakin kuin työn tekemistä. Se on monelle elämäntapa, joka on siirtynyt suvussa sukupolvelta toiselle. Harva maanviljelijä laskee työtuntejaan, vaan tekee käytännössä töitä vuoden jokaisena päivänä.
 
Muutos näkyy kaikkialla. Myös Kutilan kylässä.
 
– Kutilantien varressa on enää yksi maitotila. Pian sekin lopettaa, eikä maitoautolla ole enää asiaa tänne. Niin kauan kuin maitoautoja on ollut, on niitä kulkenut myös tällä tiellä, Antti Mäenpää sanoo.
 
Mäenpään Yli-Tarpeenniemen tila on ollut samalla suvulla vuodesta 1783 lähtien. Oikeastaan koko Kutilan kylä on täynnä Antti Mäenpään sukulaisia.
 
– Tämä on äitini kotitila. Isäni tuli tähän Tammelasta. Minulle oli aina aivan itsestään selvää, että jään jatkamaan tilaa. Ei siinä paljon vaihtoehtoja ollut, Mäenpää miettii.
 
 Vaikka tila onkin tiukasti tässä päivässä ja muuttuu koko ajan, muistuttaa piharakennuksen katolla oleva viiri tilan iästä.
 
–  Minun juureni ovat syvällä Kalvolan mullassa. Se velvoittaa.
 
Kokonaan ilman maanviljelijöitä Suomi ei Mäenpään mielestä kuitenkaan koskaan pärjää, vaikka sellaistakin on väläytetty.
 
– Ei pärjää, sillä maailmaanhan on päinvastoin povattu ruokapulaa jo 2050-luvulla. Silloin maanviljelijät ovat taas kovassa kurssissa.
 
 
Mitä kuuluu hämäläiselle maaseudulle? Lue lisää aiheesta sunnuntain Hämeen Sanomista.

Päivän lehti

4.6.2020