Kanta-Häme

Maataloutta patistetaan energiatalkoisiin

Suomen maatalouden energiankulutus on kymmenen terawattitunnin luokkaa, mikä vastaa vajaat kolme prosenttia koko maan energiankulutuksesta.

– Maataloustuotannossa energiankulutus kasvaa lisääntyneen koneellistamisen takia. Toisaalta fossiilisen energian hinta on jatkuvasti kallistunut. Yksittäinen viljelijä voi säästää energiaa helposti kymmeniä prosentteja ja tällä on jo tilalle taloudellista merkitystä, sanoo professori Jukka Ahokas Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta.

Maatalouden suora energian kulutus ei vaikuta paljoakaan koko maan energiankulutukseen. Kun epäsuora energiankulutus myös otetaan huomioon, maatalouden energiankulutus nousee noin 20 terawattituntiin.

Suora energia ostetaan tilalle suoraan, esimerkiksi polttoaineina tai sähkönä. Epäsuoralla energialla tarkoitetaan energiaa, joka on käytetty esimerkiksi koneiden ja lannoitteiden valmistuksessa.

Talkoot ei itsetarkoitus

Energiansäästö ei Ahokkaan mukaan ole itsetarkoitus, vaan sen pitää olla myös taloudellisesti kannattavaa.

– Etenkin tuotantoa uusittaessa energiankulutus pitäisi ottaa paremmin huomioon, koska silloin siihen investointi on halvempaa kuin lähdettäessä muuttamaan toimintakuntoisia koneita ja laitteita.

– Suuriin energiankulutuksiin kannattaa puuttua ensin, koska niissä on suurin säästämismahdollisuus. Helposti toteutettavat säästötoimet kannattaa myös toteuttaa.

Kattava tietoaineisto

Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen agroteknologian yksikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikkö ovat käynnistäneet Maaseudun energia-akatemia -nimisen hankkeen. Tavoitteena on lisätä maatalouden energiatietoutta ja energiatehokkuutta.

– Näistä asioista ei ole tehty kattavia selvityksiä. Maatalouspuolella ei ole energia-alan kokonaisvaltaista perusopetusta.

– Hankkeessa tuotetaan kattava maatalouden energiainformaatioaineisto. Lisäksi selvitetään tilojen omien uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja tuotetaan tietoa energiatehokkaiden maatalouskoneiden suunnitteluun, Ahokas sanoo.

Suomi hyvää keskitasoa

Professori Hannu Mikkola Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta arvioi Suomen maatalouden energiatehokkuuden olevan hyvää eurooppalaista keskitasoa. Kärjessä ovat Hollanti ja Saksa.

Kasvintuotannossa eniten energiaa käytetään lannoitteiden valmistuksessa. Karjataloudessa vastaavasti suurin energiankulutus tulee rehujen tuottamisesta ja siihen tarvittavista lannoitteista.

Mikkola muistuttaa typen hallinnan olevan keskeinen maatalouden energiankulutukseen vaikuttava tekijä.

– Lannoitteiden energiapanosta voidaan vähentää hyödyntämällä viljelykierrossa typensitojakasveja, kuten apilaa ja palkokasveja.

Professorit Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola esitelmöivät Pro Agria Etelä-Suomen koordinoiman Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) -hankkeen ja Helsingin yliopiston koordinoiman Maaseudun energia-akatemia -hankkeen yhdessä järjestämässä energiaseminaarissa Hämeenlinnassa. (HäSa)