Kanta-Häme Hämeenlinna

Maatilat saavat kuivuuden aiheuttamista satomenetyksistä pieniä korvauksia

Kuivuustuki kohdentuu rannikkoalueille.
Kuva: Pekka Rautiainen

Etelä-Suomen maatilat saavat 20 miljoonaa euroa kansallista erityistukea kuivan kasvukauden satomenetyksiin. Viime vuoden helteiden takia viljojen sato jäi paikoin selvästi alle puoleen keskimääräisestä.

– Käytännössä kuivuustuki vaihtelee muutamista satasista muutamaan tuhanteen euroon maatilaa kohden, sanoo MTK Hämeen aluepäällikkö Kari Aikio.

– Suhteessa tilojen kokonaistalouteen sen merkitys on melko pieni.

Kanta-Hämeessä on noin 1900 maatilaa, joiden käytössä on 104 000 hehtaaria maatalousmaata.

Kuivuustuki on parhaillaan haettavissa ja Maaseutuviraston tavoitteena on maksaa se huhtikuussa.

Tämä EU:n komission luokittelussa ns. vähämerkityksinen tuki on kertaluonteinen, mutta Aikio näkee sen symbolisen arvon euromäärää suurempana.

– Nyt kaikki ymmärtävät, että meidän kotimainen tuotanto on jossain määrin uhattuna. Maatilat saavat jonkinlaista toivoa ja rohkeutta. Heidän ahdinkonsa on oikeasti nähty.

Viljasato oli viime vuonna koko Euroopassa tavanomaista pienempi, mutta sen aiheuttama hinnannousu ei riitä korvaamaan sadonmenetyksiä.

Kuivuustuen määrä koko maahan on 30 miljoonaa euroa. Suomessa on noin 50 000 maatilaa, joten tilaa kohden laskettuna tuen määrä on vain 600 euroa.

– Kohdentumisperiaatteet on valittu siten, että kuivuudesta eniten kärsineet rannikkoalueet saavat tukipotista eniten, sanoo Aikio.

Kotieläintilat saavat tukea viljellyn rehunurmialan mukaan ja kasvinviljelytilat kevätvehnän ja rehuohran viljelyalojen perusteella.

– Kriteerit ovat aina jonkintasoisia kompromisseja. Näihin päädyttiin MTK:n ja valtion välisissä neuvotteluissa.

Kuivuustuki on osa laajempaa vajaan 90 miljoonan euron kriisipakettia. Vuosi 2017 oli erityisen sateinen eli 2018 oli jo toinen katovuosi peräkkäin.

Paketti koostuu mm. vuoden 2017 tasoisesta luonnonhaittakorvauksesta (27,5 milj. €), joka muutoin olisi alentunut. Energiaveroja palautetaan korotetusti (20 milj. €), ja vakuutusmaksuvero poistetaan satovahinkovakuutuksilta 2019–2027.

Välillisiin toimenpiteisiin kuuluu noin miljoona euroa vuodessa saava Välitä viljelijästä -hanke, joka jatkuu ensi vuoden loppuun asti. Pakollisten MYEL-vakuutusmaksujen viivästyskoron alentaminen jatkuu niin ikään vuoden 2020 loppuun.

Aikio pitää viivästyskoron alennusta tärkeänä toimenpiteenä.

– Valitettavasti se myös kuvaa tilannetta. Tiloilla ei ole rahaa maksaa vakuutusmaksuja. HÄSA