Kanta-Häme

Maauimala avautuu keväällä 2014?

 

Hämeenlinnalaisten keskuudessa kovin ristiriitaisia mielipiteitä synnyttävän Ahveniston maauimalan peruskorjaus alkaa ensi keväänä. Yleisön polskuteltavissa altaan lämmitetty vesi on keväällä 2014. Aikataulu varmistui, kun kaupunginvaltuusto varasi ensi vuoden talousarvioon hanketta varten määrärahan.
 
Maauimala on avauduttuaan kävijöille ilmainen, pääsymaksua ei peritä.
 
– Pääsymaksun periminen vaatisi henkilökuntaa. Henkilöstökustannukset voisivat olla suuremmat kuin pääsymaksutuotto, tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki toteaa.
 
Käyttökauden aikana maauimalassa on uimavalvoja. Veden lämmitykseen käytettävää maalämpöä voidaan niin halutessa käyttää talvikaudella alueella sijaitsevien rakennusten lämmitykseen, mutta tästä ei ole tehty päätöstä.
 
Harva hanketta vastustava on vieläkään oivaltanut, että maauimala korjataan joka tapauksessa – joko vapaaehtoisesti tai pienellä pakolla. Peruskorjauksen pakon taustalla on se tosiasia, että museovirasto määritti vuoden 1952 Olympiakisojen nykyaikaisen viisiottelun kisapaikkana käytetyn maauimalan suojelukohteeksi.
 
Jos Hämeenlinnan kaupunki ei peruskorjaa maauimalaa vapaaehtoisesti, voi valtiovalta korjauttaa altaan – ja lähettää laskun kaupunkilaisille.
 
Avoimia kysymyksiä
Jos korjaamisen pakollisuus ja tulevat rakennustekniset ratkaisut ovat kutakuinkin selviä, niin hankkeen kustannusarvio ei sitä vielä missään nimessä ole. Valtiovalta on luvannut hankkeeseen 700 000 euroa, mutta sitovaa päätöstä tästäkään ei suinkaan ole olemassa.
 
– Nyt lähtee hakemus seuraavaan rahanjakoon, kun valtuusto on päättänyt kaupungin osallistumisesta. Päätös valtiontuesta tulee ensi vuoden alussa, tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki kertoo.
 
Peruskorjauksen alustava kustannusarvio on 2,3 miljoonaa euroa, mutta mitään varmuutta senkään pitävyydestä ei voi olla kenelläkään.
 
– 2,3 miljoonaa on muutamien vuosien takainen arvio. Lopullinen summa selviää vasta kilpailutuksessa, mutta tuskin siihen kovin suurta heittoa tulee, kaupungin rakennuttajapäällikkö Risto Saari viittaa taloudelliseen tilanteeseen – rakentaminen ei ainakaan kallistu.
 
Jos ja kun asia etenee käsikirjoituksen mukaan, niin valtionapupäätöksen jälkeen rakennushanke kilpailutetaan talven tai alkukevään aikana. Prosessiin menee valitusaikoineen pari kuukautta.
 
– Tarkoitus on, että rakentaminen käynnistyy keväällä tai alkukesästä. Rakentamisen osalta valmista on varmasti vuodenvaihteeseen mennessä, Saari arvioi.
 
Entistä kunnioittaen
Käytännössä koko altaan nykyinen pinta piikataan ja peruskorjataan. Vakavampaa rapautumista on jo altaan yhdessä kulmassa. Se joudutaan peruskorjaamaan perusteellisesti. Altaan betonipinta maalataan nykyaikaisella uima-altaaseen soveltuvalla pinnoitteella.
 
– Peruskorjaus koskee myös allasrakennelman sivulla sijaitsevia pukuhuonetiloja sekä vieressä olevaa katsomorakennelmaa. Myös hyppytorni peruskorjataan, Risto Saari luettelee.
 
Hyppytornin kaiteetkin on säilytettävä museoviraston määräyksestä alkuperäisinä.
 
– Uutta tulee olemaan se, että kaiteisiin lisätään läpinäkyvät pleksit nykyisten turvallisuusmääräysten mukaisesti, Päivi Joenmäki kertoo.
 
Kokonaan uutta rakennetaan maauimalan ja pysäköintialueen väliseen rinteeseen, jonne sijoittuu veden lämmitykseen tarvittavat lämmönvaihtimen tekniset tilat. Samaan rakennukseen sijoittuu myös inva-WC.
 
Lämpöä järvestä
Maauimalan vesi lämmitetään viereiseen järveen asennettavan putkiston avulla, eli kyseessä on ns. maalämpö, putkisto on vain järvivedessä.
 
– Tarvittavat laitteet hoidetaan kauko-ohjauksella, sitä varten ei tarvita omaa henkilökuntaa, Risto Saari kertoo.
 
Altaan veden lämpötila asettuu samoihin lukemiin kuin uimahallien vesi – noin 27 astetta. Siis merkittävästi lämpimämmäksi kuin viereisen Ahvenistonjärven vesi.
 
Maauimalan tulevia aukioloaikoja ei ole linjattu missään. Päivi Joenmäki näkee todennäköisimpänä vaihtoehtona sen, että maauimala avautuu toukokuussa ja on avoinna loppukesään saakka.
 
– Maauimala vaatii uimavalvojan, se on lain määräämä yksityiskohta. Se määrittelee varmasti osin myös aukiolokauden pituuden, samoin päivittäisen aukioloajan, Joenmäki sanoo.
 
Jos uimala pidetään auki päivittäin pitempään kuin yhden työntekijän työvuoron ajan, henkilöstökustannukset nousevat merkittävästi.
 
– Uimala-alue aidataan eikä sinne ole asiaa kuin aukioloaikoina. Käyttökauden ulkopuolella allas pidetään tyhjänä, ja alue tietysti aidattuna, Risto Saari selvittää.
 

Päivän lehti

30.3.2020