Kanta-Häme

Ahvenisto-vision suunnitelmista monet odottavat edelleen päivänvaloa, vaikka visio valmistui 2011

Vuonna 2011 esitellyssä Ahvenisto-visiossa haluttiin rakentaa Etelä-Suomen paras hiihto- ja ampumahiihtokeskus.
Ahvenisto-vision työryhmään kuulunut Ari Räsänen toteaa, ettei Olympia-keskuksen kehittäminen ole ohi. Aluetta hän pitää ainutlaatuisena. Kuva: Pekka Rautiainen
Ahvenisto-vision työryhmään kuulunut Ari Räsänen toteaa, ettei Olympia-keskuksen kehittäminen ole ohi. Aluetta hän pitää ainutlaatuisena. Kuva: Pekka Rautiainen

Rivakan alun jälkeen Ahveniston kehittäminen ei ole enää hetkeen ollut tapetilla. Vuonna 2011 Ahvenisto-vision työryhmä laati alueelle kehitysideoita seuraavaksi 20 vuodeksi.

Visiossa esitetty maauimalan kunnostaminen alkoi vuonna 2013 ja uimala avattiin seuraavana vuonna. Uimalan peruskorjauksen arvioitiin maksaneen noin 2,9 miljoonaa euroa.

Työryhmän esityksessä ideoitiin myös muun muassa Ahveniston moottoriradan ja hyppyrimäen alueen kehittämistä. Tavoitteena oli rakentaa Ahvenistolle Etelä-Suomen paras hiihto- ja ampumahiihtokeskus. Alueen nimeksi visiossa suunniteltiin Ahvenistokeskusta.

Ahveniston moottoriradan yrittäjä Pertti Kurki-Suonio muistelee, ettei aiheesta ole sen jälkeen erityisesti keskusteltu. Hän ei kuitenkaan koe, että Ahvenisto olisi jäänyt lepäämään laakereilleen.

– Radalla olemme toteuttaneet ne tavoitteet, jotka meillä oli visiossa. Halusimme nostaa moottoriradan kansainväliselle tasolle ja viimeiset neljä vuotta meillä on ollut FIA:n grade 4 -luokitus, Kurki-Suonio kertoo.

Moottorirata on Suomen ainoa Kansainvälisen autourheiluliiton neljännen luokituksen saanut rata.

– Itse näen, että visiossa kartoitetut asiat ovat toteutuneet hyvin. Koko ajan aluetta on kehitetty. En usko, että siinä on enemmille istunnoille tarvetta, Kurki-Suonio sanoo.

Osa visiosta ei kuitenkaan tule todennäköisesti koskaan toteutumaan. Hämeen Sanomien arkistojutussa vuodelta 2011 mainittiin, että työryhmä pohti yhtenä mahdollisuutena moottoriradan käyttöä myös Sunny Car Centerin tarpeisiin.

Ampumahiihtäjät kaipaavat konkretiaan vision toteutukseen

Ahveniston ampumahiihtäjien puheenjohtaja Petri Rolig toteaa, että käytännössä ampumahiihtokeskus-vision toteuttamiseksi ei ole tapahtunut juuri mitään.

– 2010-luvun alkupuoliskolla tarkoituksena oli tehdä suunnitelma siitä, mitä keskuksen kehittäminen vaatisi. Suunnitelmaa ei kuitenkaan lopulta tehty, Rolig kertoo.

Ennen kuin Ahvenistokeskusta voitaisiin lähteä kehittämään, tarvittaisiin Roligin mukaan hintalappu uudistuksille.

– Viimeksi tänä kesänä tapasin kaupungin virkamiehiä ja silloin he totesivat, ettei juuri nyt kaupungilta liikene rahaa kehittämiseen.

Rolig uskoo, että Ahvenistolla voitaisiin järjestää jopa kansainvälisen tason kilpailuja, jos tahtoa ampumahiihtokeskuksen kehittämiseen löytyisi kaupungista riittävästi.

Roligin mukaan keskustelu kaupungin kanssa on ollut positiivista. Konkretiaa hän on kuitenkin jäänyt kaipaamaan.

Tason saavuttamiseksi esimerkiksi ampumarata kaipaisi huomattavaa remontointia. Hämeen Sanomien arkistojutussa remontin karkeaksi hinta-arvioksi ajateltiin noin 250 000 euroa.

Lue myös arkistojuttu vuodelta 2011: Viikon Puheenaihe – Ahvenisto voisi olla ampumahiihdon keskus

Miten kävi Olympia-museolle?

Ahvenistonjärven rantaan visiossa ideoitiin Olympiakeskusta, joka käsittäisi maauimalan lisäksi esimerkiksi Olympia-museon.

Vuoden 2011 Ahvenisto-vision työryhmään kuulunut Linnan Kehityksen sijoittautumispalveluiden johtaja Ari Räsänen kertoo, että maauimalan kupeessa suunnitelman mukaisia töitä on jo tehty. Esimerkkeinä hän mainitsee Ahveniston Flowparkin ja maastojuoksureitin.

Myös sauna on peruskorjattu ja infraa sekä kahvilarakennusta kunnostettu.

Hän myöntää, ettei Olympia-museosta kuitenkaan ole keskusteltu enää vuosikausiin.

– Museosta ei ole käyty mitään keskustelua. Museo haluttaisiin, mutta sen ylläpidosta aiheutuisi kuluja vuosittain, Räsänen toteaa.

Hyppyrimäen räjäytystä mietittiin elokuvaproduktioon

Tällä hetkellä Ahveniston kehittäminen ei ole Räsäsen mukaan erityisesti tapetilla.

Räsäsen mukaan alueen kehittämistä pitää kuitenkin nostaa jälleen esiin ja tuoda visiota nykypäivään, jos vuoden 2030 tavoitteeseen halutaan ehtiä.

– Se riippuu myös siitä voidaanko kehitykseen saada tukirahoja, kun kaupungin kassa on tiukassa. Matkailun kehittämiseen kannattaa etsiä kuitenkin kaikki koloset.

Työryhmän jäsenenä Räsänen osaa myös avata enemmän aiempaa ideaa hyppyrimäen räjäyttämisestä.

– Yksi ajatus oli, että räjäytys olisi tehty näyttävästi. Sillä olisi ollut odotusarvoa: koska tapahtuu, miten tapahtuu ja kello kyljessä. Se olisi voinut liittyä johonkin tulossa olevaan elokuvaan. Ei siitä sen suurempia neuvotteluita silloin kuitenkaan käyty.

Lue myös: Maavoimien pioneeritarkastaja Ahveniston hyppyrimäen räjäyttämisestä: ”Ei edes hirveän vaativa suoritus”

Lue myös: Voisiko Ahveniston hyppyrimäen tuhota Panssariprikaatin räjähteillä? Näin vastaa komentaja

Suunnitelmat ulottuvat vuoteen 2030

Vuonna 2011 laadittu Ahvenisto-visio esitti alueen kehityssuunnitelman vuoteen 2030 asti.

Visiossa alue oli jaettu kuuteen eri keskukseen, joille suunniteltiin erilaisia käyttötarkoituksia.

Ahvenisto- ja Olympiakeskuksen lisäksi visioon kuuluvat Viisari-, Pulleri-, ja Rinkelikeskus sekä Sairaalanmäki.

Kehittämiskeskus oy Hämeen toimitusjohtaja Heikki Hietasen johtamassa ja kaupunginhallituksen asettamassa työryhmässä oli kaupungin virkamiehiä ja muun muassa paikallisia matkailuyrityksiä, Ahveniston rata, Ahveniston suojeluyhdistys sekä Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys.

Olympiakeskuksen kehittämiseen kuului esimerkiksi nyt jo toteutettu maauimalan kunnostus. Lisäksi alueelle suunniteltiin Olympia-museota.

Lisäksi visiossa suunniteltiin alueen reitistöjen kunnostetamista ja opastuksen parantamista.

Visio nousi pinnalle uudelleen hyppyrimäen kohtalosta käydyn keskustelun myötä.