Kanta-Häme

Maauimala potuttaa Martikaisen Reiskaa vielä kiikkustuolissakin

 

Vuoden vaihteen jälkeen luottamustehtävistä väistyvä kaupunginvaltuutettu Reijo Martikainen (vas.) on kauan ja hartaasti puhunut Ahveniston maauimalan kunnostusta vastaan. Viime maanantain kaupunginvaltuuston kokouksessa pitkän linjan kunnallispoliitikko käytti puheenvuoron, jota hän kutsui joutsenlaulukseen.
 
Martikainen muisteli videoitua uutispätkää vuodelta 1990, jossa hän seisoskeli kuudetta kesää tyhjänä olleen altaan reunalla yhdessä Aimo Vihervuoren ja Onni Virtasen kanssa. Toimittajan tarjoama lapio altaan täyttämiseksi soralla kelpasi vain Martikaiselle.
 
– Ahvenisto poikkeaa muista maauimaloista siinä, että se rakennettiin uimarannan läheisyyteen. Ei siis puuttuvia uimamahdollisuuksia korvaamaan, Martikainen muistutti.
 
– Korjatut maauimalat esimerkiksi Helsingin Kumpulassa ja Porissa ovat olleet koko ajan käytössä. Jos Apparalle olisi ollut todellista käyttöä, se olisi korjattu vuosikymmeniä sitten. Tarkoituksenmukaisempaa olisi laajentaa uimahallia.
 
Martikainen arveli saunojen sekä lastenaltaan puuttumisen vähentävän uimalan käyttöä ja suhtautui epäillen ajatuksiin uimakauden pidentymisestä, vaikka allasta lämmitettäisiin.
 
– Yksikään maauimala ei aukene ennen kesäkuuta, eikä syyskuussa jatketa kautta enää missään. Missään nimessä en usko, että 2,3 miljoonan budjetti tulisi riittämään, sillä siitä esimerkiksi puuttuu suohon vajoavan parkkipaikan korjaus. Ei minua sitten yhtään lohduta kotona kiikkustuolissa istuessani, että tiedän olleeni oikeassa.
 
Kokoomuksen Sari Louhio-Järvinen kiitteli Martikaista upeaksi puhujaksi, mutta katsoi kaupungin olevan pattitilanteessa.
 
– Museovirasto on saanut meidät puun ja kuoren väliin. Kuka sitten uskoo suojelupäätöksen purkuun, en ainakaan minä, Louhio-Järvinen sanoi.
 
– Uimala on nyt hirvittävä rumilus ja jotain pitää tehdä. Mitä uimakauden pituuteen tulee, Porissa on maauimala auki joskus talvellakin.
 
Uhkasakko pelottelua?
Martikaisen esitystä kannatti myös Teija Arvidsson (kd.), joka olisi siirtänyt hankkeen tässä vaiheessa ainakin tulevaisuuteen. Hän uskoi, että käyttökustannusten säästöt korvaisivat valtionavun menetyksen. Perussuomalaisten Lulu Riikonen uskoi altaan käyttökustannusten tuplaantuvan ja saman puolueen Antero Niemelä piti hankkeen vitkuttelusta koituvaa uhkasakkoa löysänä puheena.
 
Pitäisi nähdä paperi, jossa uhkasakko olisi näkyvissä. Se olisi faktaa, jonka mukaan päätöksiä tehdään, Niemelä tuumaili.
 
Keskustan Hannu Kärpänen vaati vastausta kysymykseen, mistä otetaan rahat altaan vuosittaisiin käyttökuluihin. Arvidsson pohdiskeli, mahtaisiko valtio antaa uhkasakkoa kaupungille, jossa on käynnissä talouden tasapainottaminen.
 
Demareiden Ranjith Kumar Prabhakaran tunnusti, ettei maauimala ollut hänen intohimojaan, mutta piti suojelupäätöksen kunnioittamista kaupungin velvollisuutena. Sari Rautio (kok.) uskoi altaan lisäävän alueen vetovoimaa.
 
Kun olemme huolissamme kaupungin elinvoimas- ta, maauimalan voi nähdä mahdollisuutena Ahveniston kehittämiseen. Se tuo positiivista hyrinää Hämeenlinnaan.
 
Vaikka Pullerin monitoimihallin rakennusta käsiteltiin kriittisin äänenpainoin monissa puheissa, Ritva Oinosen (vas.) esitys hankkeen tiputtamisesta jäi vaille kannatusta.
 
Palokunnankadun saneerauksesta käydyssä keskustelussa Kärpänen piti hanketta ennenaikaisena, koska kadun ympäristöä koskevat suunnitelmat olivat kesken. Keskustan Pekka Pohjalainen arveli, että asvaltoinnin jälkeen joku haluaisi entisöidä kadun taas mukulakiville.
Kokoomuksen Jutta Äijälä puolusti remontin kiireellisyyttä.
 
– Hanke on tärkeä, koska Palokunnankatu on joukkoliikenteen pääväylä ja remontti tuo parannuksia myös ke­vyelle liikenteelle.

Päivän lehti

30.3.2020