fbpx
Kanta-Häme Lahti

Maavoimat on kovemmassa kunnossa kuin aikoihin, kehuu kenraaliluutnantti Hulkko – Tätä mieltä hän on ilmavoimien ja merivoimien suurhankinnoista

Maavoimien komentaja vakuuttaa, että Suomelle riittää sotilaita jatkossakin. Maanpuolustustahdolle tekisi kuitenkin terää, että mahdollisimman monet kävisivät armeijan.
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko pitää puolustushaaransa materiaalihankintoja onnistuneina.
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko pitää puolustushaaransa materiaalihankintoja onnistuneina.

Maavoimien esikunta Mikkelissä sijaitsee paikassa, minne sivulliset eivät eksy vahingossakaan. Sen tarkemmin puolustusvoimat ei soisi sijaintia paljastettavan. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko pitää työympäristöstään.

– Talvella täällä on riittävän lämmintä ja kesällä riittävän vilpoista. Vain ulkonäköalat puuttuvat.

Hulkko lähtee yli 40 vuotta kestäneen sotilasuransa jälkeen vuodenvaihteessa reserviin tyytyväisenä miehenä. Maavoimat on nyt hyvässä iskussa, paremmassa kuin aikoihin.

– Se asia arvostetaan korkealle sekä idässä että lännessä, ja sillä on ennalta ehkäisevä vaikutus. Tänne tunkeutumisen kustannukset tiedetään niin suuriksi, ettei niitä kukaan halua maksaa.

 

2010-luvulla tehdyt materiaalikaupat onnistuivat niin hyvin, että maavoimat pärjää Hulkon mukaan nykyisellä kalustollaan 2030-luvulle asti.

Aikanaan on tietysti taas kaivettava rahat uuteen kalustoon, mutta osa käytetystä välineistöstä kyetään vielä teknisesti päivittämään ajan tasalle. Hyvänä esimerkkinä on maavoimien johtamisjärjestelmä, jota voidaan pitää sotilaspuolen 5G-järjestelmänä.

– Se on uusittu ja on nyt maailman modernein, kehaisee kenraaliluutnantti Hulkko.

Ilmavoimat on saamassa hävittäjänsä ja merivoimat puolestaan monitoimikorvettinsa. Maavoimien komentaja ei myönnä, että muiden puolustushaarojen miljardiostokset herättäisivät hänessä kateutta.

– Päinvastoin. Puolustusvoimat on tasapainoinen kokonaisuus, ja hankintoja on tapana jaksottaa.

Hulkko lisää, että jos maavoimat ei olisi jo saanut tarvitsemaansa, olisi jouduttu punnitsemaan armeijan kaikkien investointien tärkeysjärjestystä.

– Nyt sellaista keskustelua ei tarvinnut käydä.

 

Suomessa varaudutaan laaja-alaiseen hybridiuhkaan, jota mahdollinen vihamielinen taho saattaisi harjoittaa. Hybridiuhassa voidaan yhdistellä periaatteessa mitä keinoja vain vastapuolen painostamiseksi tai vahingoittamiseksi.

Varautuminen tarkoittaa kenraaliluutnantti Petri Hulkon mukaan muun muassa sitä, että turvataan sähköverkon ja vedensaannin kaltaiset yhteiskunnan perustoiminnot sekä niitä ohjaavat järjestelmät.

– Paikallispuolustusta rakennetaan alhaalta ylöspäin. Paikallispataljoonat ovat jo hyvässä kunnossa, ja nyt otetaan muu yhteiskunta mukaan.

Euroopassa on levotonta ja vaikka Suomi ei ole vaarassa joutua aseelliseen selkkaukseen, pitää Hulkko asevelvollisuuden ja alueellisen puolustuksen säilyttämistä kauaskantoisena ratkaisuna.

– Muualla niiden palauttaminen on ollut tuskallinen prosessi.

 

Nuorisoikäluokat pienenevät yhä, ja sotaväen käyneiden osuus nuorista miehistä on pudonnut noin 73 prosenttiin. Hulkon varusmiesaikana 1980-luvun alussa sama luku oli noin 93 prosenttia.

Maavoimien komentaja vakuuttaa, että Suomelle riittää sotilaita jatkossakin. Maanpuolustustahdolle tekisi kuitenkin terää, että mahdollisimman monet kävisivät armeijan.

– Olisi hyvä, jos joka perheessä olisi joku, joka on suorittanut varusmiespalveluksen, sanoo kenraaliluutnantti Hulkko.

Hän soisi, että vapaaehtoisten naisvarusmiesten määrä nousisi vuosittain noin kahteentuhanteen eli suunnilleen kaksinkertaistuisi nykyisestä.

Suunniteltu palveluskelpoisuuden laajentaminen puolestaan toisi armeijaan nuoria, jotka eivät fyysisen vian tai vamman vuoksi ole aikaisemmin inttiin kelvanneet. Muutos merkitsisi Hulkon arvion mukaan 500–1 000 henkilön vuosittaista lisäystä varusmiesikäluokkiin.

Mielenterveysongelmista kärsiviä ei sen sijaan jatkossakaan oteta armeijaan turvallisuussyistä.

 

Hulkko arvioi nuoren sukupolven yksilökeskeistä oikeuksien korostamista kriittisesti. Hänen mielestään oikeuksien lisäksi voisi pohtia enemmän, mitä ihminen on valmis antamaan yhteiskunnalle, kuten esimerkiksi puolustamaan sitä.

– Muuten se yksilönvapaus voi olla mennyttä.

Maavoimien komentaja toisaalta kiittää nykynuoria siitä, että he osaavat ilmaista itseään ja omaksuvat asiat nopeasti. Yhteishenki saadaan vahvaksi ja koulutustavoitteet täytetyiksi lyhyessäkin palvelusajassa.

Fiksua joukkoa voidaan Hulkon mukaan kouluttaa rauhallisesti “koutsaamalla” (valmentamalla), kun vielä muutama vuosikymmen sitten sotataitoja opetettiin huutamalla ja nöyryyttämällä. Hulkon mielestä silloiset toimintatavat muistuttivat koirien kouluttamista.

– Sitä koulutuskulttuuria en kaipaa takaisin.

 

Omassa johtamistavassaan kenraaliluutnantti Hulkko on painottanut sosiaalista kanssakäymistä eikä pelkkää esikuntajohtamista. Suorassa vuorovaikutuksessa pääsee näkemään toisen kasvojen ilmeistä, menikö viesti perille tarkoitetulla tavalla.

– Sotilasjohtaminen tapahtuu silmästä silmään ja korvasta korvaan.

Vuodesta 2017 maavoimien komentajana olleen Petri Hulkon mukaan 3–4 vuotta on juuri sopiva aika saada asioita viedyksi eteenpäin. Se aika on nyt täynnä, eikä komentaja aio tuputtaa seuraajalleen omia neuvojaan.

– Minulla ei ole enää annettavaa maavoimille.

Petri Jussi Mikael Hulkko

Syntynyt 26.9.1961 Juuassa.

Kadettikoulu 1981–1984.

Luutnantti 1984.

Kapteeni 1990.

Laskuvarjojääkärikoulussa eri tehtävissä 1984–1993.

Majuri 1995.

Osastoesiupseerina eri tehtävissä 1995–2001.

Puolustusvoimien operaatiokeskuksen päällikkö 2001–2003.

Eversti 2006.

Utin jääkärirykmentin komentaja 2004–2008.

Puolustusministerin sotilasneuvonantaja 2008–2011.

Prikaatinkenraali 2012.

Maavoimien esikunnassa eri tehtävissä 2011–2017.

Kenraaliluutnantti 2018.

Maavoimien komentaja 2017–2021.

Naimisissa.

Menot