Kanta-Häme

Maavoimien pioneeritarkastaja Ahveniston hyppyrimäen räjäyttämisestä: "Ei edes hirveän vaativa suoritus"

Pioneeritarkastaja eversti Matti Lampisen mukaan on hyvä, jos koulutustapahtumalla voidaan kustannustehokkaasti tukea siviiliyhteiskunnan tarpeita.
Ajatus Ahveniston hyppyrimäen räjäyttämisestä on saanut myös risuja. Kuva: Riku Hasari
Ajatus Ahveniston hyppyrimäen räjäyttämisestä on saanut myös risuja. Kuva: Riku Hasari

Maavoimien esikunnan pioneeritarkastaja eversti Matti Lampisen mukaan Puolustusvoimien pioneeriosaaminen riittäisi hyvin Ahveniston hyppyrimäen räjäyttämiseen.

– Hyppyrimäen räjäytys ei periaatteessa ole hirveän monimutkaista. Suorituksena se ei olisi mitenkään ylivoimainen tai edes hirveän vaativa pioneerien ammattitaidolle, Lampinen toteaa.

Lampinen kuitenkin korostaa, että jos räjäytykseen todellisuudessa lähdettäisiin, niin tarpeita ja koulutuksellista hyödyllisyyttä pitäisi tarkastella tilannekohtaisesti.

– Mutta kyllä se meidän pioneereiltamme onnistuisi, Lampinen toteaa.

Keskustelu hyppyrimäen purusta otti uutta tuulta alleen viime viikonloppuna, kun apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo heitti Helsingin Sanomien haastattelussa ajatuksen siitä, että hyppyrimäen purun kannalta olisi parasta, jos pioneerit räjäyttäisivät sen.

Lampisen mukaan etenkin Kainuun prikaati on erikoistunut vastaaviin pioneeritöihin. Prikaatin pioneerit ovat räjäyttäneet esimerkiksi puurakenteisen hyppyrimäen Kajaanissa ja korkean betonisillan Vihannissa.

Vuonna 2012 pioneerit kaatoivat Hyvinkään Sveitsin puisen hyppyrimäen räjähteillä vuonna 2012.

Voit katsoa videon Sveitsin hyppyrimäen räjäytyksestä alta. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Betonin räjäyttäminen työläämpää kuin puun

Hyppyrimäen räjäyttämistä helpottaa Lampisen mukaan se, että mäki on yksittäinen ja tornimainen betonirakennelma.

– Työmäärä betonisen rakennelman räjäyttämisessä on huomattavasti suurempi kuin puisen. Betoni vaatii porauksia ja turvamääräykset ovat betonikohteessa vaativammat, Lampinen kertoo.

Lampinen muistelee, että aikoinaan Puolustusvoimat on räjäyttänyt työvoima-apuna muitakin tornimaisia rakennelmia, esimerkiksi vesitorneja tai yksittäisiä tähystystorneja.

Panosten sijoittamisella ja räjäytysten aikauttamisella varmistetaan, että rakennelma lähtee kaatumaan oikeaan suuntaan.

Lue myös: Voisiko Ahveniston hyppyrimäen tuhota Panssariprikaatin räjähteillä? Näin vastaa komentaja

Lue myös: HS: Juha Isosuo haluaisi armeijan räjäyttävän Ahveniston hyppyrimäen

Koulutus on kaiken A ja O

Työvoima-avun suhteen Puolustusvoimille tärkeintä on se, miten kohteet sopivat koulutukseen.

– Tärkeysjärjestyksessä siltojen räjäyttäminen on ykkösprioriteetti. Tämän kaltaisilla kohteilla voidaan kouluttaa vaativan kohteen räjäytystä. On aina hyvä, kun pääsee toimimaan kovilla välineillä ja näkemään konkreettisen lopputuloksen, Lampinen sanoo.

Lampisen mukaan on myös hyvä, jos koulutustapahtumalla voidaan kustannustehokkaasti tukea siviiliyhteiskunnan tarpeita.

Puolustusvoimat ei kuitenkaan halua kilpailla räjäytystöitä tekevien siviiliyritysten kanssa.

– Jos tällainen pyyntö tulee Puolustusvoimille, sitä arvioidaan kokonaisuutena. Koulutus on aina ykkösasia.

Ajatus hyppyrimäen räjäyttämisestä herätti myös kritiikkiä. Hämeen Sanomien entinen toimituspäällikkö Ahti Hietanen korosti hyppyrimäkeä mahdollisena matkailuvalttina 16.10. julkaistussa yleisönosastokirjoituksessaan. HÄSA