Kanta-Häme

Mainettaan paljon parempi muovikassi

Suomen johtava muovikassien valmistaja, Amerplast, lanseeraa ensi viikolla Ekokemin kanssa kehittämänsä Suomen ensimmäisen kiertotalouskassin.

Uuden ajan muovikassi valmistetaan yli 90 -prosenttisesti kierrätysmateriaalista, josta puolet on kuluttajilta kerättyä pakkausjätemuovia. Kassi on hiilineutraali ja sillä on kauppakassimaailman pienin hiilijalanjälki.

Amerplastille uusi kassi on pitkä askel eteenpäin vuosikymmeniä kestäneessä kehitystyössä.

– Muovikassien valmistaja on altavastaajan asemassa, vaikka muovista onkin tullut 50 vuodessa paljon ympäristöystävällisempi. Muovin kierrättämisestä pitäisi puhua nykyistä enemmän, sillä ihmiset eivät tiedä siitä riittävästi. Kierrättäminen on tulevaisuutta, Amerplastin myynti- ja tuotekehitysjohtaja Ari-Pekka Pietilä sanoo.

Muovikassia ei voida koskaan tehdä sataprosenttisesti kierrätetystä muovista, sillä prosenttia laskevat esimerkiksi kassissa käytetyt värit. Kassi on kuitenkin yksi kodin kierrätetyimmistä tuotteista.

– Suomalaiset ovat vastuullisia muovikassin käyttäjiä ja käyttävät sitä uudestaan monta kertaa. Lopuksi se on vielä roskapussi, Pietilä huomauttaa.

Suomen Pakkauskierrätys Ringin muovipakkausten keräys alkoi koko Kanta-Hämeessä viime kesänä. Kiertotalouskassi on yksi ensimmäisistä tuotteista, joka valmistetaan kuluttajilta kerätystä muovista.

– Muoviin ja muovikasseihin suhtaudutaan kielteisesti uskomusten takia. Tutkimusten mukaan muovikassilla on kuitenkin pienempi hiilijalanjälki kuin esimerkiksi kangaskassilla, Pietilä muistuttaa.

Muovikassin ilmastovaikutukset jäävät pieniksi. Suomen ympäristökeskuksen Optikassi-tutkimuksessa kierrätysmuovisten kassien hiili-, vesi- ja maaperäjalanjäljet olivat vertailun pienimmät.

Muovikassit voi palauttaa yleensä kaupoissa pullonpalautuspisteen yhteydessä olevissa astioissa.

70-luvun puolivälistä asti ostoksiamme kuljettanut muovikassi on kantanut koko ikänsä ympäristönpilaajan leimaa. Ensimmäiset maahan tuodut kassit oli tehty polyeteenistä, ja ne poltettiin.

80-luvulta 90-luvulle siirryttäessä muovipakkaukset kevenivät kymmenessä vuodessa 28 prosenttia. Nyt ne ovat keventyneet jo 40 prosenttia. Tällä hetkellä kasseissa on kierrätysmateriaalia ainakin 60 prosenttia.

Kassi muuttuu, asenteet eivät.

Suomen Luonto-lehti valitsi muovikassin joulukuussa Vuoden turhakkeeksi ja lokakuussa solmittiin kassien määrää suitsimaan tarkoitettu muovikassisopimus, green deal.

Kaupan liiton ja ympäristöministeriön sopimuksella yritetään vähentää muovikassien kulutusta EU-maissa. Suomi on yksi unionin vähiten muovikasseja käyttävistä maista: maassa käytetään 55 muovikassia vuodessa, kun eurooppalaiset käyttävät kasseja keskimäärin 198 vuodessa.

Suomessa ostoskassien osuus jätteestä on 0,2 prosenttia.

– Suomessa on totuttu maksamaan kassista. Kassit ovat sitä paitsi niin tukevia, että niitä voidaan käyttää monta kertaa. Ohuet muovipussit eivät kulutusta kestä, Pietilä sanoo.

Pietilä ei usko muovikassisopimuksen mullistavan kuluttajien elämää. Sopimuksen tavoitteena on vähentää muovikassien käyttöä 40:ään vuoteen 2025 mennessä, mutta siinä ei puututa ohuiden hedelmäpussien käyttöön.

Sopimuksen mukaan pusseja voidaan käyttää hygieniasyistä hedelmä- ja vihannesosastolla, mutta niitä ei saisi enää kassoilta.

– Tässä on selvä ristiriita, sillä juuri pikkupussit likaavat luontoa. Pusseja ei viitsitä kierrättää, sillä ne ovat ilmaisia ja ohuita, Ari-Pekka Pietilä sanoo.

Ari-Pekka Pietilä ihmettelee, miksi biohajoavia muovikasseja valmistetaan. Senkö takia, että niitä voi heittää luontoon paremmalla omallatunnolla kuin paljon paksumpia muovikasseja?

– Muovikassille annetaan käsittämättömän suuri painoarvo ympäristökysymyksissä. Eihän kassi roskaa, vaan ihminen, joka sen heittää luontoon. Biohajoava pussi vain rohkaisee roskaamaan, Pietilä toteaa.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic