Kanta-Häme

Mainettaan paremmat johtajat

Ovatko terveys- ja sosiaalialalla tehdyt jatkuvat muutokset tehneet esimiehistä täysin suunnattomia?

Kysymys heräsi, kun Anne Kujala kävi läpi tutkimusaineistoaan ja huomasi, että valtaosalla mukana olleista terveys- ja sosiaalialan esimiehistä oli vaikeuksia suunnittelua, tavoitteiden asettamista, päätöksentekoa ja visionäärisyyttä koskevissa tutkimusosioissa. Vain 22 tutkimuksessa olleista 422 esimiehestä sai näistä osiosta hyvät pisteet.

Myytti huonoista lääkärijohtajista ja huonosta johtamiskulttuurista sen sijaan murtui.

Kujalan tutkimus osoitti, että vaikka lääkärijohtajat arvioivat itsensä heikommiksi ammattijohtajiksi kuin muut esimiehet, ei tämä todellisuudessa pidä paikkaansa. Lääketieteen tohtorintutkinnon suorittaneilla esimiehillä oli paremmat ammattijohtajavalmiudet kuin muilla.

Nämä esimiehet ovat myös niitä, joiden koulutukseen ollaan valmiita panemaan rahaa. Kouluttaminen kannattaa, sillä esimerkiksi yliopistotasoiset johtamisopinnot näyttäisivät parantavan esimiesten kykyä tehdä päätöksiä ja ottaa riskejä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) laboratoriopalveluiden HUSLABin henkilöstöpäällikkönä työskentelevä Kujala kiinnostui tutkimaan johtamista ja esimiestyöskentelyä käytännön kokemuksen innoittamana. Oman esimieskokemuksensa lisäksi Kujalalla on myös alaisnäkökulmaa, sillä hän työskenteli pitkään kliinisessä laboratoriotyössä.

Huonon johtamisen lieveilmiöt ovat tuttuja Kujalallekin.

– Ne liittyvät usein autoritääriseen ja narsistiseen käyttäytymiseen. Käytännön esimerkki voisi olla vaikkapa huutaminen työyhteisössä. Se on vääränlaista vallankäyttöä.

Kujalan yllätykseksi narsistista johtamiskäyttäytymistä näytti esiintyvän eniten hoitohenkilökunnan tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneissa lääkäreiden sijaan. Heistä noin 30 prosenttia oli sitä mieltä, että omien etujen ajaminen edellyttää työntekijöiden hyväksikäyttämistä.

Ongelmallisista johtajista juuri narsististen käyttäytymiseen on hankalinta puuttua.

– Ainoa keino saada heidät sivuun, on osoittaa jokin toinen “harmittomampi” työtehtävä. Olennaista olisikin, että tällaisten johtajien palkkaaminen voitaisiin ennaltaehkäistä, ettei sellaisia persoonallisuuksia valita.

Millaista johtajuutta myllerryksessä oleva sosiaali- ja terveysala tarvitsee?

– Tarvitsemme ammattijohtajia. Pidän itse tärkeänä, että johtajalla on taustallaan myös jokin sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto – olkoon se sitten vaikka lähihoitajan tutkinto. Ilman tätä uupuu käytännön ymmärrys kentän toiminnasta.

Valtaosa hyvistä sosiaali- ja terveysalan johtajista on taustaltaan lääkäreitä. Hyvä ammattijohtaja toimii muun muassa eettisesti, ymmärtää johtamistilanteita, osaa säädellä käyttäytymistään, osaa suunnitella toimintaa ja tehdä päätöksiä. HÄSA

Kujala, Anne (2015). Esimiesten ammattijohtamisvalmiuksien mittaaminen visuaalisella kehyskertomuksella – murtuuko myytti? Tarkastelussa sosiaali- ja terveysala.