Kanta-Häme Hämeenlinna

Mainiemestä syntyi miljoonariita – SPR: “Omistaja yrittää maksattaa täyden remontin valtiolla”

SPR:n mukaan kiinteistöyhtiö yrittää maksattaa vuokralaisella tilojen remontoimisen täysin uusiksi. ”Euromääriä on paisutettu. Tässä on haluttu luoda mahdollisimman paljon draamaa.”
Lammin vastaanottokeskuksessa asui hetken aikaa paljon turvapaikanhakijoita.

Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa kuultiin keskiviikkona loppulausunnot riidassa, joka koskee vastaanottokeskuksena toimineen Lammin Mainiemen kiinteistöjen kuntoa ja SPR Hämeen piiriltä vaadittuja jättikorvauksia.

Kantaja, lammilainen Kiinteistö oy Lehto & Nummenmaa, vaatii SPR Hämeen piiriltä yhteensä noin miljoonaa euroa. Omistajan mukaan vastaanottokeskuksena palvellut rakennus käytännössä tuhoutui 1,5 vuoden vuokrasuhteen aikana.

Summasta noin 400 000 euroa kohdistuu tilojen remontointiin, minkä lisäksi kiinteistöyhtiö vaatii 13 kuukaudelta korvausta vuokranmenetyksistä, eli noin 600 000 euroa.

 

Kantajan mukaan turvapaikanhakijat aiheuttivat tiloille merkittäviä ja tahallisia vahinkoja, eikä SPR olisi valvonut tilojen käyttöä tai puuttunut havaitsemiinsa epäkohtiin.

– Tilat ovat muuttuneet siististä ja ehjästä sellaisiksi, ettei niitä voi käyttää oikeastaan mihinkään, kiinteistöyhtiön avustaja Pentti Lintulaakso tiivisti.

Kantajan mukaan tilat olivat ennen turvapaikanhakijoiden sijoittamista erityisen siistit ja hyvässä kunnossa.

– Lain mukaan vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti, ja on velvollinen korvaamaan tahallisesti tai huolimattomuudesta syntyneet vauriot. Vastuu siivouksesta oli sälytetty turvapaikanhakijoille, mutta tiloja ei ole hoidettu eikä mitään korjattu, Lintulaakso sanoi.

Keskuksessa asui ympärivuorokautisessa majoituksessa enimmillään noin 200 henkilöä.

 

Kiistan keskiössä on näkemysero siitä, mihin kuntoon ympärivuorokautiseen käyttöön vuokratut tilat saivat kulua normaalissa, vuokrasopimuksen mukaisessa käytössä ja mitä tarkoittaa ennallistaminen eli kunnostaminen vuokrasopimuksen alun aikaiseen kuntoon.

SPR pitää vaatimuksia kohtuuttomina. SPR ollut ollut valmis ennallistamaan tiloja omalla kustannuksellaan, mutta huomattavasti pienemmällä summalla kuin kiinteistöyhtiö vaatii. Osin töitä aloitettiinkin keväällä 2017, mutta kunnostus jäi kesken kiistan vuoksi.

SPR:n selvityksen mukaan ennallistaminen maksaisi noin 57 000 euroa. Loppulausunnon mukaan SPR oli vielä ennen oikeudenkäyntiä ollut valmis sovittelemaan summan noin 90 000 euroon.

SPR:n näkemyksen mukaan kiinteistöyhtiö yrittää maksattaa vuokralaisella tilojen täydellisen remontin.

 

Kiinteistöyhtiön käyttämän asiantuntijan näkemys on aivan erilainen kuin SPR:n.

Insinööritoimisto laati huonekohtaisen remonttisuunnitelman, jonka perusteella kiinteistöyhtiö on pyytänyt rakennusyritykseltä urakkatarjouksen. Tätä tarjousta käytettiin ennallistamisvaatimusten summana.

– Suunnitelman mukaan pesua vaativa vessa uusittaisiin kaakeleita ja hanoja myöten. Vaaditaan myös keittiöiden asentamista sellaisiin huoneisiin, joissa ei keittiöitä ole ollut. Kaikki hanat, listat, pistorasiat, valaisimet pitäisi uusia. Mitä ennallistamista sellainen on? vastaajan avustaja Anders Bygglin kysyi.

Puolustuksen mukaan esimerkiksi kylpyhuoneissa ei ollut lainkaan vesieristeitä, mutta kiinteistöyhtiön vaatimuksissa ne remontoitaisiin nykyvaatimusten tasolle.

Kiinteistössä ei ole tehty merkittäviä remontteja ainakaan noin 12 vuoteen. Ennen vastaanottokeskusta siellä oli päihdekuntoutujien palveluja.

 

 

Suurimpia korvauksia kiinteistöyhtiö vaatii menetettyjen vuokratulojen vuoksi.

Kantajan mukaan kiinteistöä ei ole voitu vuokrata uudelleen huonon kunnon vuoksi, mutta ei myöskään siksi, ettei SPR luovuttanut yhtä rakennuksen avainnippua kiinteistönomistajalle. Näin ollen kiinteistön hallinta ei olisi siirtynyt vuokrasopimuksen päättyessä omistajalle.

SPR:ltä vaaditaan 13 kuukauden vuokraa. Vuokranmenestyksen korvaamisen perusteet SPR kiistää täysin.

– Ei ole näytetty toteen, että tiloihin olisi ollut tulossa ketään. On vain kantajan oma kertomus, että kovasti olisi ollut tulijoita. Eihän sellaisen perusteella voi vaatia satojentuhansien eurojen maksuja, vastaajan avustaja Anders Bygglin ihmetteli.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus antaa asiassa tuomion 17. syyskuuta. HäSa