Kanta-Häme

Maisa asuu nyt Tiilikadulla

– Ehdottomasti pidän tästä uudesta yksiöstäni enemmän kuin entisestä huoneestani Koivukodissa. Ikkunasta näkyy tuo hieno itkumuuri, tienpenkan tukimuuri, esittelee Maisa (68) Tiilikadun kuntoutusyksikön asuntoaan.

Maisa on yksi viidestä asukkaasta, jotka muuttivat neljä viikkoa sitten vastavalmistuneeseen kuntoutusyksikköön. Asukkaat siirtyivät naapurista päihde- ja moniongelmaisille kuntouttavaa asumispalvelua tarjoavasta Koivukodista.

Asunnoton Maisa asui Koivukodissa runsaat kaksi ja puoli vuotta.

– Kun jengi kuuli, että viereen rakennetaan uusi, hieno talo, kaikki hurrasivat, että jee-jee! Koivukodin parakit oli mitä oli. Minulla oli luksusasunto tiilirakennuksessa, mutta tämä on hieno.

Tavoitteena puoli vuotta

Riihimäen kaupunki on siirtänyt mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen tuettuine asumisineen kaupungin omaksi toiminnakseen. Kuntoutuksen ja palveluasumisen ostaminen Koivukotiyhdistykseltä päättyi, kun Tiilikodin kuntoutusyksikkö valmistui heinäkuussa.

Uudessa yksikössä on kaksikymmentä 20–25 neliön yksiötä. Asuntojen määrä pieneni, mutta kuntoutusyksikön johtaja Tarja Nahkuri sanoo asuntojen riittävän, kun asumisjaksot lyhenevät aiemmasta.

– Näin alkuvaiheessa on ajateltu, että täällä ollaan puolisen vuotta ja sitten siirrytään joko tuettuun asumiseen tai omaan asuntoon. Kuntoutuminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä, joten asumisaikakin vaihtelee.

Tiukat säännöt hyväksytään

Uuteen kuntoutusyksikköön siirtyneet asukkaat ymmärtävät Maisan mielestä muutokset toiminnassa ja syyt muutoksiin.

– Koivukoti oli yksityinen yhdistys, jolta ostettiin asuminen. Tämä Tiilikatu taas on kaupungin ylläpitämä yksikkö, joka antaa meille nämä palvelut. Täällä toiminta vaatii paljon ohjeita, sääntöjä ja kieltoja. Mutta täällä saa avoimesti sanoa suoraan ajatuksensa, Maisa toteaa.

Kuntoutujat haluavat muutosta

Tiilikadun kuntoutusyksikköön tullaan vapaaehtoisesti, mutta joko A-klinikan tai päivystävän lääkärin lähetteellä. Kyse on kuitenkin aina asiakkaan omasta halusta kuntoutua mielenterveysongelmista tai päästä eroon alkoholista ja huumeista.

– Kun tämä rakennus valmistui, Riihimäellä on nyt ensi kertaa käytössä selviämishuone. Terveyskeskuksen päivystyksestä voidaan lähettää sieltä apua hakeneet humalaiset selviämään turvallisesti ja keskustelemaan sitten muusta hoidon tarpeesta, Tarja Nahkuri kertoo.

Selviämishuonetta tarvitaan myös, kun kuntoutujat repsahtavat kaupungilla käydessään. Tiilikadulla ei sallita päihtyneitä, joten tie oman yksiöön vie selviämishuoneen ja tilannetta kartoittavan keskustelun kautta.

Kaverien tuki auttaa

Maisan elämä muuttui jo aikanaan, kun hän pääsi Koivukotiin. Rollaattorin avulla kulkevan yksinäinen istuskelu kerrostaloyksiössä ja parvekkeella muuttui, kun ympärille tuli ihmisiä, arkista elämää, pelejä, keskusteluja ja retkiä.

– Nyt on neljä viikkoa käynnistelty tätä uutta taloa ja toimintaa. Luvassa on erilaista tekemistä kuten tietokilpailuja, koronaa, kortinpeluuta, jumppaa. Kyllä täällä viihtyy, kun on täysi ylöspito! En minä minnekään vanhainkotiin lähde!

Tiilikadulle lähetteen saavat asuvat ensin vastaanotto-osastolla, jolloin heidän tilanteensa kartoitetaan ja laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma.

– Aika usein tulijat ovat heikossa kunnossa, joten ensin keskitytään heidän fyysiseen ja psyykkiseen hoitoonsa, Tarja Nahkuri kertoo.

Kuntoutusohjelman toteuttaminen tapahtuu kuntoutusosastolla, josta lopulta siirrytään asumiseen valmentavalle osastolle.

Ryhmät rytmittävät arkea

Kuntoutus painottuu pitkälle yhteisöllisyyteen. Asukkaat osallistuvat talon toimiin kykyjensä mukaan. He siivoavat omat huoneensa ja pesevät pyykkinsä. Uuden rakennuksen pihan valmistuttua, edessä on myös pihatöitä.

Vertaistuki antaa voimaa kestää elämäntilanne ja mahdollisuuden keskustella samoja kokemuksia läpikäyneiden kanssa.

– Päivään rakennetaan rytmiä ryhmätoiminnalla, joka pitää ajatukset erossa päihteistä, Tarja Nahkuri kertoo.

Kun kuntoutus onnistuu, asukkaat siirtyvät Tiilikadulta omaan asuntoon, jossa elämää tukee alkuun ohjaaja.

– Päihderiippuvuus on vaikea sairaus, jossa moni hakeutuu repsahduksen jälkeen useaan kertaan kuntoutukseen. Ovet ovat aina auki, sillä tänne hakeutujilla on halu parantaa elämäänsä. Joskus onnistuminen voi viedä lukuisia yrityksiä ennen onnistumista. Yrittäminen kannattaa aina, korostaa Tarja Nahkuri. (HäSa)