– Joku sankari on ehtinyt sutia tässä jo mopolla, näyttää Herkko Yli-Paappala jälkeä Hämeenlinnan historian ensimmäisen betonisen skeittiparkin laajennusosalla Rengossa.
Yli-Paappala teki hiljattain valmistuneen laajennusosan eteen töitä 160 tuntia. Pinnoitteen rikkonut renkaanjälki saattaisi ärsyttää vähemmälläkin työllä.
Skeittipuiston ensimmäinen osuus valmistui Rengon koulun taakse elokuussa 2018. Parkkia aiotaan laajentaa lähivuosina. Asialla on Hämeenlinnan Skate ry.
Skeittiyhdistyksen perustajajäsen Yli-Paappala ei osaa vielä sanoa tarkasti, millä aikataululla kokonaisuus valmistuu. Se on kiinni rahoituksesta, jota voi kuvailla melkoiseksi palapeliksi.
Rengon skeittiparkki kasvaa pala palalta muun muassa Leader-rahoituksella ja paikallistoimijoiden sponsoroimana. Kaikkiaan puiston kylttiin on listattu kahdeksan rahoittajaa.
Tähän mennessä skeittiparkki on niellyt laskutavasta riippuen 15 000–20 000 euroa. Se on rakennettu skeittiyhdistyksen omin hartiavoimin.
Paljonko rahaa on mennyt puistoon omasta pussista?
– Niin paljon kuin oma pussi on antanut myöten, Yli-Paappala naurahtaa.
Skeittaus ei ole ikinä ollut kovin suuressa arvossa Hämeenlinnassa, jos sen arvoa mitataan rahassa. Yhdistys saa kaupungilta tukea tuhannen euroa vuodessa ja siunauksia parkkien tekemiseen.
– Saa toteuttaa, kunhan itse tekee. Sama on pätenyt siitä asti, kun yhdistys perustettiin vuonna 2002, Yli-Paappala sanoo.
Rengon parkissa työläin vaihe on ollut Yli-Paappalan mukaan projektin käynnistäminen lupien ja rahoituksen osalta.
– Byrokratiaa ja uskomatonta säätöä, itse kun tykkäisin enemmän vaan rakentaa. Onneksi meillä on yhdistyksen aktiiveissa kirjava joukko ammattilaisia ja osaamista monelta alalta.
Skeittipuistoprojektit eivät ole aina menneet putkeen Hämeenlinnassa. Kaupunki ei ole hyödyntänyt skeittareiden asiantuntemusta, vaikka sellaista olisi tarjolla.
Hyvä esimerkki on tulikivenkatkuista palautetta yhä keräävä Sairion ramppi, joka valmistui kolme vuotta sitten.
– Siihen kaupungilta löytyi rahaa neljä kertaa enemmän kuin mitä me olemme saaneet 15 vuoden aikana. Ja mitä tuli? Törkyhintaiset, suoraan katalogista olevat puurakenteiset rampit, jotka pärisevät kunnolla onttojen kohtien ja kynnyspeltien takia.
Rikkaruohoa puskeneen vanerirampin kaupunki puolestaan purki Kalvolasta jo vuosia sitten. Uusi on vain unelma.
– Mieluusti tekisin Hämeenlinnan maineikkaampaan kylään vaikka Aaltomaljakon muotoisen poolin (skeittiallas), jos kaupunki niin haluaisi.
Rengon parkin rakennusurakkaa Yli-Paappala on operoinut muiden töidensä ohessa. Samaan aikaan hän on ollut tekemässä betonitöistä vastaavan Windmill SPS:n kanssa skeittiparkkeja muun muassa Jyväskylän Kuokkalaan, Orimattilaan, Äänekoskelle ja Kannukseen.
– Näitä kaupallisempia Windmill SPS:n projekteja meillä on ympäri Suomea. Alkukesästä löytyi sopiva kolo Rengon puiston laajentamiseen.
Raha ei ole ollut yhdistyksen vapaaehtoista työtä tekevien ainoa ongelma. Päänvaivaa on aiheuttanut myös tihutyöt.
Hämeensaaren skeittipuisto ja Laitos skatepark ovat skeittiyhdistyksen pääkallopaikkoja. Konttikahvilan ja skeittihallin myyntituloilla yhdistys ylläpitää – ja rahoittaa ramppihankkeita.
Kesällä tihutöiden kohteena olivat molemmat paikat. Hämeensaaren skeittipuiston kontista vietiin skeittilautoja, jotka voro tosin palautti jo samana iltana, kun yhdistys teki asiasta kuulutuksen.
– Ei sitä juttua ihan täysin ole selvitetty. Jätkät kävivät myös hallilla ja vetivät sen remonttiin. Odotellaan edelleen, koska tulevat siivoamaan jälkensä, Yli-Paappala huokaa.
Alkuvuosina, kun Hämeensaaressa oli puurakenteiset laitteet, viikonlopun jäljiltä ne löytyivät usein Vanajavedestä
– Olosuhteiden pakosta ruvettiin tekemään kiinteitä rakennelmia. Hämeensaaressa päästiin kunnolla harjoittelemaan tätä betonihommaa. Lopputuloksena on yksi Suomen isoimmista diy (tee se itse) -skeittipuistoista.
Ensi kesänä skeittauksesta on tulossa laji, jossa kisaillaan olympiamitaleista Tokiossa. Tulevaisuudessa ei Suomessa arvokisakävijöitä kasvateta, jos ei ole harjoittelupaikkoja.
– Taitaa lajin ainoan mitalin tähän maahan tuoda kalifornialainen ammattiskeittari Lizzie Armanto, jolla on juuret Suomessa.
Skeittaus on ollut katovuosien jälkeen piristymään päin. Aivan 2000-luvun alun buumiin ei suosio kuitenkaan aivan yllä.
– Meillä on yhdistyksessä 50 aktiivista harrastajaa ja joitakin satunnaisia kävijöitä. Ydinporukassa 10 skeittaria.
Yli-Paappalan mukaan uusia rullalautailevia junnuja näkyi kesällä yllättävän paljon, Rengossakin on muutama rullalautailusta innostunut nuori.
– Vielä pari vuotta kun jaksetaan vääntää, niin tästä tulee hyvätasoinen skeittipuisto koko Suomen mittakaavassa, Yli-Paappala sanoo.
Rengon skeittirampin etenemistä voi seurata Instagramissa #makerenkoskateagain.
Make Renko skate again on apinointi Donald Trumpin vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan iskulauseesta Make America Great Again. HäSa
