Kanta-Häme

Mäkelän asfalttiaseman hajuongelmaa yritetään ratkaista kesäkuun aikana

Mäkelän teollisuusalueen asfalttiasemalla on viimeiset hetket käsillään toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen torjumiseksi. Jos suunnitelluilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta, ympäristöviranomainen voi velvoittaa aseman hakemaan ympäristölupaa.

– Asemalle on nyt tilattu bitumisäiliöiden hönkäkaasujen käsittelyä varten pesurilaitteisto, joka tutkitusti erottaa hyvin hajuja. Uusi pesuri on tarkoitus asentaa kesäkuun viimeisellä viikolla, kertoo YIT Infran ympäristöasiantuntija Kati Kahri sähköpostilla.

Asfalttiasema siirtyi YIT Infran omistukseen Lemminkäiseltä yhtiöiden alkuvuotisen fuusion myötä.

Kaupungin ympäristötarkastajan Anna Koskisen mukaan naapuruushaitta on jo peruste ympäristöluvan haun vaatimiseksi.

– Suhtaudumme asiaan vakavasti, eivätkä ihmiset voi olla haitan keskellä. Toiminnanharjoittajallekin pitää olla kohtuullinen, koska se on koko ajan yrittänyt tehdä asialle jotain. Olemme sopineet katsovamme, auttavatko seuraavat toimenpiteet tilanteeseen, hän sanoo.

 

Hajuongelmaa on pyritty ratkaisemaan viime syksystä lähtien. Asia lähti liikkeelle, kun Mäkelässä toimivan yrityksen projektipäällikkö Markku Korhonen ehdotti ympäristöviranomaiselle ympäristölupaprosessin määräämistä asemalle.

– Viime syksynä työntekijät huomasivat, että ilmastoinnin kautta tulee käryä sisälle. Haju on kitkerä ja tuntuu sisäilmassa, kun asemalla on tuotantoa päällä, Korhonen taustoittaa.

Asemalla tehdyissä kartoituksissa on havaittu, että hajuja syntyy muun muassa asfaltin valmistukseen käytettävän bitumin tankkauksesta sekä asfalttimassan siirtämisestä. Talvella hajuja yritettiin torjua uusimalla sekä aseman pölynsuodatusjärjestelmä että savupiippu, joista jälkimmäistä myös pidennettiin. Korhosen mukaan katku on kuitenkin jatkunut vielä talven jälkeen, mikä on huomattu myös alueen muissa yrityksissä.

– Uusi piippu ei ole auttanut. Savu on jotenkin raskasta, eikä se hajoa tuulessa vaan tippuu milloin mihinkin. Jos tuulee tänne päin, katkua tulee koko työpäivän ajan, kertoo Mäkelässä työskentelevä Pia Puisto.

Sisään tunkeva haju on aiheuttanut Puistolle ja hänen kollegoilleen monenlaisia fyysisiä oireita päänsärystä pahoinvointiin ja silmien kirvelyyn.

– Yksi ihminen kertoi jopa pakokauhureaktiosta. Hänestä tuntui, ettei sisäilmaa jaksanut hengittää ja ulkona tilanne oli vain pahempi.

Mäkelässä on oltu huolissaan käryn aiheuttamista terveyshaitoista. Kati Kahrin mukaan kuumasta bitumista muodostuu haisevia bitumihuuruja, joiden ei ole todettu olevan ihmisille vaarallisia.

– Hajuyhdisteet ovat havaittavissa jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Muuten toiminnasta aiheutuu normaaleja teollisen toiminnan ilmapäästöjä, jotka eivät leviä asemalta sellaisina pitoisuuksina, että ne olisivat myrkyllisiä tai aiheuttaisivat terveyshaittoja, Kahri sanoo.

Ympäristöasiantuntijan mukaan asfalttiaseman toiminta pyritään järjestämään niin, että siitä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. YIT:lle on kuitenkin tärkeää, että asfalttiasema toimii lähellä asfaltin hyödyntämiskohteita ja raaka-aineiden saantipaikkoja, jotta toiminnan kokonaishiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni. Mäkelässä valmistettava asfalttimassa käytetään kokonaan Kanta-Hämeessä.

 

Kaupungin ympäristöviranomainen on ohjeistanut asfalttiaseman savuista ja hajuista kärsiviä pitämään haitoista seurantapäiväkirjaa. Pohja päiväkirjalle löytyy netistä Valviran Puun pienpolttoa koskevat terveydelliset ohjeet -oppaan liitteistä. Ympäristötarkastaja Anna Koskinen toivoo, että seurantaa tekisi useampi taho.

– Mitä useammalta havaintoja saadaan, sen parempi kokonaiskuva haitoista muodostuu. Toiminnanharjoittajankin mukaan seuranta auttaisi tunnistamaan, missä vaiheessa tuotantoprosessia haittaa tulee. Lisätietoja seurantapäiväkirjan pitämiseksi saa tarvittaessa kaupungin ympäristöviranomaiselta. HÄSA

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic