Kanta-Häme

Maksuautomaatilla on yhä ystävänsä

Aliisa Syrjänen katsoo tuimana laskunmaksuautomaatin näyttöä Nordean tuulikaapissa Hämeenlinnan torin kulmalla.

– Tämä on hyvä kone, kun se kertoo millä rivillä virhe on. Nyt tuolta puuttui yksi nolla!

Syrjänen on tyytyväinen, ettei Nordea ole karsimassa tai hankkiutumassa eroon laskuautomaattiverkostostaan. Pankki uusi ja päivitti noin 500 sirukortilla toimivaa laitettaan pari vuotta sitten.

– Palvelulla ei ole enää valtavan suurta kysyntää, mutta meillä automaatteja on ja ne pidetään, sanoo Nordean tiedottaja Marko Mettenranta.

Osuuspankki ja Danske Bank, jotka käyttivät samoja laskunmaksuautomaatteja, luopuivat niistä vuosien 2010 ja 2011 aikana. Tällä hetkellä jokaisessa Danske Bankin konttorissa on niin sanottu e-piste, jonka tulevaisuus ei ole uhattuna. Sen sijaan Osuuspankki purkaa omista konttoreistaan kaikki verkkopankkipäätteet viimeistään marraskuussa. Etelä-Hämeen Osuuspankilla päätteitä on yhteensä 13 kappaletta.

– Pääsyy päätteiden poistamiseen on käyttäjämäärien radikaali lasku viime vuosien aikana. Alle puoli prosenttia kaikesta OP Pohjola-ryhmän sähköisestä asioinnista tehdään näillä asiakaspäätteillä. Myös päätteiden tekniikka on auttamattoman vanhentunutta, sanoo myyntijohtaja Outi Kuhlström.

Säästöpankit pitävät asiakaspäätteensä

Nordeassa laskun maksaminen automaatilla maksaa 75 senttiä. Verkkopankin käyttö maksaa saman verran riippumatta siitä maksaako laskuja pankin konttorissa vai muualla. Taksat määräytyvät asioijan asiakassopimuksen mukaan.

– Meillä laskun maksaminen verkossa maksaa 12 senttiä kappale, kertoo Lammin Säästöpankin Hattulan konttorin palveluasiantuntija Päivi Kerälä.

– Tietysti asiakaspäätteellä on omat huolto- ja ylläpitokulunsa, mutta kyllä se on myös päivittäin käytössä. Muutoksia ei ole tulossa, sanoo Kantapankki Säästöpankki Riihimäen konttorinjohtaja Kirsi Kukkonen.

Konttoreiden verkkopäätteitä käytetään ennen kaikkea laskujen maksamiseen. Pankkiryhmittymät eivät ole tehneet tarkkaa analyysia koneiden käyttäjistä, mutta asiakas on todennäköisemmin varttunut kuin nuori. Hänelle pankissa käyminen saattaa olla pitkäaikainen tapa.

Oma ryhmänsä ovat he, joiden kotikoneen nettiyhteys tökkii syystä tai toisesta. Nordeassa päätteellä istuva Marja Strömmer on yksi heistä.

– Yleensä maksan laskut kotikoneelta, mutta nyt yllätti eräpäivä. Tietokoneen temppuiluun ehdin paneutua vasta myöhemmin.

Konttorijohtaja Kukkonen huomauttaa, että pankkien verkkopäätteiden käyttö on aina turvallista.

– Tämä on hyvä muistaa, jos oman koneen palomuurit ja virustorjunnat ovat jääneet päivittämättä.

Pankki liikkuu jo mukana

Osuuspankin päätös poistaa verkkopäätteet konttoreista on herättänyt jonkin verran pahaa verta palvelun käyttäjissä. Myyntijohtaja Kuhlström vakuuttaa, että sopiva tapa hoitaa raha-asioita löytyy jokaiselle iästä riippumatta.

– Jos asiakas ei halua käyttää vaikka mobiilipalveluja, on miellä tarjota hänelle suoramaksu tai e-lasku.

Pankkimaailmassa on investoitu jo vuosia mobiilipalvelujen kehittämiseen. Nelisen vuotta sitten alkanut kehitys keikauttaa pankkiasioinnin tavat ja tottumukset pian uuteen järjestykseen.

– Olemme ennakoineet, että vuoden 2015 paikkeilla mobiilipankista tulee todennäköisesti suosituin asiointimuoto sisäänkirjauksilla mitattuna eli se tulee ohittamaan verkkopankin. Mobiilisovellukset ovat selvästi nopeimmin kasvava osa pankkitoimintaa, sanoo Danske Bankin viestintävastaava Teppo Havo. (HäSa)