Maksuhäiriöisten suomalaisten määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti jo kymmenen vuotta. Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen maksuhäiriörekisteriä ylläpitävästä Suomen Asiakastiedosta katsoo, ettei ongelmasta pidä syyttää luotonmyöntäjiä tai maksuhäiriökäytäntöä vaan yli varojen elämistä.
Kanta-Häme

Maksuhäiriöpomo perää ylivelkaantuvilta omaa vastuuta – puolustaa pikavippifirmoja ja maksuhäiriömerkinnän hidasta poistumista

Suomen Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen: Pikaluottoyhtiöitä on demonisoitu liikaa.

Ylivelkaantumiseen liittyvässä keskustelussa on unohdettu kuluttajan oma vastuu ja se, etteivät ihmisten talousongelmat johdu luotonmyöntäjistä vaan yli varojen elämisestä, lataa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastiedosta.

Hänen mielestään pikavippifirmoja on demonisoitu julkisuudessa aivan liikaa.

– Voidaan miettiä, onko esimerkiksi peliongelman perussyynä pelaaminen vai se kulutusluotto. Kun ongelmia ratkotaan, pitäisi ratkoa oikeita eikä vääriä ongelmia.

Hän ei näe pikaluottoyhtiöiden kovissa katteissakaan mitään väärää, jos ne noudattavat sääntöjä, määräyksiä ja hyvää tapaa.

– Se, että yritykset menestyvät, ei voi olla syy kieltää niiden toimintaa.

Muhosen mukaan edes pikavippien totaalikielto ei katkaisisi ylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden kasvua.

 

Muhonen katsoo, että nykymallinen maksuhäiriöjärjestelmä puoltaa paikkaansa. Yli sadan kansanedustajan allekirjoittamassa lakialoitteessa vaaditaan, että maksuhäiriömerkintä katoaisi heti, kun sen aiheuttanut velka on maksettu.

Maksuhäiriörekisterin ylläpitäjää edustavan Muhosen mukaan tällainen muutos vaikuttaisi vain muutamaan prosenttiin maksuhäiriöisistä.

Arvio perustuu siihen, että maaliskuun lopussa kaikista maksuhäiriöisistä suomalaisista vain 2,5 prosenttia oli jo maksanut kaikki merkintään johtaneet rästinsä. Muhonen ei lähde arvailemaan, paljonko osuus voisi nousta, jos velkaantuneita kannustettaisiin merkinnän välittömällä poistamisella.

– Maksuhäiriöisellä henkilöllä on keskimäärin 15 maksuhäiriömerkintää. Jos pari niistä poistettaisiin, sillä ei olisi luotonhakutilanteessa mitään merkitystä, hän toteaa.

– Tehtävämme on tarjota luotonmyöntäjille mahdollisimman todenmukaista tietoa henkilön maksukyvystä tai -halusta.

 

Muhonen korostaa, että tärkeintä olisi ehkäistä ylivelkaantumista, ei maksuhäiriömerkintöjä. Hänen mukaansa Suomessa on paljon ylivelkaantuneita, joilla ei ole vielä maksuhäiriömerkintää.

– Asiassa on sellainenkin puoli, että maksuhäiriö estää lisävelkaantumista, mikä on usein erittäin hyvä asia. Jos merkintä poistetaan, henkilö saattaa lähteä hakemaan taas lisää lainaa.

Muhonen huomauttaa, että maksuhäiriömerkintöjen kestoa on jo lyhennetty huomattavasti. Takavuosina merkintä säilyi viisi vuotta, nykyään pääsääntöisesti kolme vuotta. Jos maksuhäiriöitä on vain yksi ja velan maksaa pois, aika putoaa kahteen vuoteen.

 

Ihmisten velkaantumisen ympärillä pyörii monenlaista liiketoimintaa, ja velkoja voi nykyään pilkkoa ja siirrellä monin eri tavoin. Perintäbisnekseenkin on sisäänajettu aiempaa joustavampia ja pehmeämpiä muotoja. Samaan aikaan pikavippifirmojen sääntelyä ollaan kiristämässä.

Suomessa on jo yli 380 000 maksuhäiriöistä henkilöä. Määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti jo kymmenen vuotta. Viime vuonna kirjattiin 1,65 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää.

Suomen Asiakastieto Oy:n suurimpia omistajia ovat Skandinaviska Enskilda Banken (SEB), Sampo ja Nordea. Yhtiön kovin kilpailija on ruotsalainen Bisnode. HäSa

Kommentti: Maksuhäiriömerkintä pitäisi poistaa ajallaan

Olisi oikeus ja kohtuus, että maksuhäiriömerkintä katoaisi heti, kun sen aiheuttanut rästi on kuitattu. Perintäkulujen ja viivästyskorkojen pulittamisessa on rangaistusta riittämiin, eikä vuosikausien jälkikäteinen polttomerkki ole linjassa yleisen oikeustajun eikä muun lainsäädännön kanssa.

Maksuhäiriön viiveetön poistuminen kannustaisi velkaantuneita, tyypillisesti nuoria aikuisia, skarppaamaan ja ottamaan talousasiat hallintaan ennen syöksykierrettä. Maksuhäiriöisten paarialuokkaan voi luiskahtaa yllättävän helposti. Ylöspääsyn vaikeuttaminen ja velallisen kiusaaminen merkinnän turhalla säilyttämisellä on myös yhteiskunnan näkökulmasta hölmöä.

Tiedän itsekin tapauksia, joissa nopean korjausliikkeen mahdollisuus olisi hyvin todennäköisesti säästänyt nuoren pitkältä ja lohduttomalta alamäeltä.

 

Lainsäätäjän ajatuksena on ilmeisesti aikoinaan ollut, että merkinnän pitkäkestoisuuden luoma pelote olisi omiaan ennaltaehkäisemään maksujen laiminlyöntejä. Talousvaikeuksiin ajautuva nuori ei kuitenkaan yleensä ajattele seurauksia etukäteen. Useimmille maksuhäiriön käytännön vaikutukset – esimerkiksi asuntolainan, vuokra-asunnon tai puhelinliittymän saamisen vaikeutuminen – selviävät vasta luottotietojen mentyä.

Eduskunnan enemmistön allekirjoittaman lakialoitteen suosiosta päätellen poliitikot alkavat vihdoin olla kypsiä korjaamaan maksuhäiriökäytännön selvän epäkohdan.

Viki Salonen

Tuoreimpia artikkeleita