Kanta-Häme

Maksuhäiriötä ei tule hoitaa arpomalla

Vähentäisikö jo kertaalleen hylätty ajatus positiivisesta luottotietorekisteristä vertaislainojen ja maksuhäiriöiden yhteyttä? Näin ehdottaa vertaislainoja tarjoavan Fixuran toimitusjohtaja Mirja Palola.

– Tällä hetkellä näemme vain toteutuneet maksuhäiriömerkinnät sen sijaan, että näkisimme myös positiivisen luottohistorian, Palola perustelee.

Aiemmin viikolla ylivelkaantuneita auttavan Takuu-säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastossa, kuinka vapaaehtoista velkajärjestelyä hakevien ihmisten velkaluetteloissa on entistä enemmän vertaislainoja.

– Jos ihmisellä on ollut pikavippejä, niin hänellä on (nykyään) myös jokin vertaislaina, Pantzar kertoo.

Vertaislainayritykset välittävät sijoittajien rahaa lainaa tarvitseville. Ideana on, että yritys toimii ainoastaan lainanantajan ja -saajan välikätenä.

Kappalemääräisesti vertaislainoja ei Takuu-säätiössä kohdata yhtä paljon kuin pikavippejä, sillä edelliset ovat euromääräisesti suurempia. Pantzarin mukaan vertaislainat ovat sinänsä pikavippejä reilumpia, sillä niitä myönnettäessä lainaajan takaisinmaksukykyä mitataan pikavippiä tarkemmin. Ongelmana on, että vertaislainoja markkinoidaan myös talouden tasapainottamisen välineenä.

Velkojen järjestelyä taas ei kannattaisi tehdä omin päin.

– Usein ihmiset eivät halua ottaa kovin suurta vertaislainaa, vaan sellaisen, jolla saa maksettua pahimmat ja kriittisimmät ongelmaluotot. Sitten kuluu kuukausi, ja niistä luotoista, jotka eivät olleet pahimpia, onkin tullut juuri sellaisia, Pantzar havainnollistaa.

Sen sijaan ongelmaluotot kannattaisi yhdistää yhdeksi paketiksi ja lyhentää sitten sitä.

Mirja Palolan mukaan Fixturan lainanhakijoista monilla on maksuhäiriömerkintä. Hän korostaa kuitenkin, että yhtiö seuloo asiak­kaansa hyvin tarkasti.

Positiivisen luottotietorekisterin perustamista pohdittiin keväällä 2013, jolloin oikeusministeriön selvitys päätyi kielteiselle kannalle.

– Lainsäädäntömuutosta vastaan puhuvia seikkoja ovat henkilötietojen suojan merkityksen kasvu nykyaikaisessa oikeusvaltiossa, henkilöluottotietojen muuttunut asema osana kuluttajasuojan sääntelyä sekä positiivisten luottotietojen käsittelyn ja hallinnoinnin järjestämisen ongelmallisuus, professori Ahti Saarenpään tekemässä selvityksessä todettiin.

Puoltavia tekijöitä taas olivat informaatiotasapainon edistäminen luottosuhteissa, luottotietotoiminnan kehitys sekä ylivelkaantumisen seuranta.

Juha A. Pantzarin mukaan parasta olisi yksinkertaisesti kertoa maksuvaikeuksiin ajautuneille ihmisille, että velkajärjestelyyn tarvitaan asiantuntijan apua.

– Jos joku haluaa ottaa pikavippejä tai vertaislainoja, ja siihen on varaa, niin ei se haittaa minua. Mutta kun hankalassa tilanteessa oleville ihmisille markkinoidaan aggressiivisesti tämänkaltaisia tuotteita, niin siinä on sellaisia piirteitä, joihin lainsäätäjänkin kannattaisi ehkä herätä, hän sivaltaa.

– Ihmisiltä puuttuu osaaminen järjestellä velkansa, ja kaikkein tärkeintä olisi tietenkin muuttaa velkaantumista aiheuttavat elämäntavat.

Maksuhäiriöitä on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Huhtikuussa Suomen Asiakastieto kertoi, että Suomessa noin 372 000 henkilöllä on ongelmia laskujensa kanssa.

Takuu-Säätiön ylläpitämälle velkalinjalle soitettiin viime vuonna 27 100 kertaa, mikä on sekin ennätyslukema. Pantzarin mukaan kuluvan vuoden kolmen ja puolen ensimmäisen kuukauden aikana linjalle on soitettu jo yli 12 000 kertaa, eli tasaisen vauhdin taulukolla tulossa olisi yli 40 000 puhelun vuosi.

Varsinaisia velkajärjestelyhakemuksia säätiö vastaanottaa noin tuhat vuodessa.

Panzarin mukaan maksuvaikeuksiin ajaudutaan, kun ihmiset yrittävät paikata pieniä tuloja tai selvitä yllättävistä, hankalista elämäntilanteista.

– Suomessa väki kuluttaa aikalailla sen, mitä tienaa. Ei tarvitse tulla kuin sairausjakso, määräaikainen lomautus tai parisuhde-ero. Kun ei ole mitään puskuria, niin paikataan tilannetta.

Ongelmia lisää velkarahan helppo saatavuus sekä silkka rahankäytön osaamattomuus.

– Kun käteinen raha on hävinnyt, tuntuma rahapussin sisältöön on aiempaa hämärämpi.