fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Lakimuutos lisäisi ilmaisia terveyspalveluja – Ikävä isku talouden kanssa kipuilevalle Hämeenlinnalle

Hämeenlinnan kaupunki menettäisi asiakasmaksuja arvion mukaan 2,5 miljoonaa euroa. Sote-johtaja pitää lakiluonnosta asiakkaiden kannalta hyvänä.
Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg toivoo, ettei asiakasmaksulain uudistus tule voimaan jo ensi vuoden alussa. Arkistokuva: Riku Hasari

Vireillä oleva asiakasmaksulain uudistus aiheuttaisi Hämeenlinnan kaupungille arviolta 2,5 miljoonan euron tulojen menetykset. Kaupunki vaatii Kuntaliiton ja monen muun lausunnonantajan lailla, että valtion tulee hyvittää menetykset täysimääräisesti valtionosuuksina.

– Jos näin paineistetulla toimialalla tuloista lähtee prosentti, se on ison mittaluokan asia, varsinkin kun velvoitteita tulee samanaikaisesti lisää, sanoo Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg.

Hänen mukaansa valtion kompensaatiosta ei ole vielä mitään varmaa tietoa. Valtionosuudet tulevat Hämeenlinnallekin isona kokonaisuutena, eikä rahaa ole korvamerkittynä sosiaali- ja terveyspalveluihin.

– Sote-alalla tämä on hankalaa, kun meillä toiminnot kuitenkin kasvavat ja niitä on rahoitettavana paljon.

Sosiaali- ja terveyspalvelut on kaupungin suurin toimiala. Sen osuus kaikista toimintamenoista on vajaat 60 prosenttia.

Sote-palveluista säästettävä yli viisi miljoonaa

Hämeenlinnan sote-palvelujen toimintakatteen eli toiminnan tulojen ja menojen erotuksen kasvuksi ennakoidaan ensi vuodelle 3,3 prosenttia eli noin 7,8 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan toimialan pitäisi karsia kulujaan ensi vuonna yhteensä 5,3 miljoonalla eurolla, josta vajaa kymmenesosa henkilöstömenoista.

Hämeenlinnalle keskimääräinen henkilötyövuosi maksaa sosiaali- ja terveysalalla 43 700 euroa. Laskennallisesti miljoonalla eurolla saa siis noin 23 ihmisen työpanoksen.

– Jos maksulain muutosten vuoksi tipumme 60 työntekijän takamatkalle, on ihan mahdotonta kattaa sitä toiminnasta leikkaamalla, Lindberg sanoo.

Eniten katoaisi vanhuksilta kerättäviä maksuja

Eniten, eli 1,7 miljoonaa euroa, Hämeenlinna menettäisi ikäihmisten palvelujen asiakasmaksuista.

Hämeenlinna pitää tarpeellisena uudistuksena sitä, että tehostetun palveluasumisen maksut määriteltäisiin laitoshoidon maksujen mukaisesti. Tällöin asumistuen vähennyksen jälkeen jäävä vuokra voitaisiin vähentää tuloista, jotka ovat asiakasmaksun perusteena.

Hämeenlinna kuitenkin kysyy lausunnossaan, miksi maksuperusteissa mennään laitoshoidon suuntaan, vaikka muuten tavoitteena on laitoshoidon vähentäminen.

Merkittävä vähennys tulisi myös avosairaanhoidosta ja siitä, että asiakaskohtainen vuotuinen maksukatto laajentuisi suun terveydenhuoltoon.

“Hyvä uudistus, huono ajankohta”

Lindberg pitää maksulain uudistusta sisällöltään sinänsä hyvänä, mutta ajankohta on “äärimmäisen huono”.

– Tällaisessa talouskurimuksessa raha-asiat nousevat väistämättä pinnalle, mutta kyllä ehdotuksessa on paljon hyvääkin. Esimerkiksi on hyvä juttu, että pyritään valtakunnanlaajuisesti yhdenmukaisiin maksuihin. Oikeudenmukaisia ovat myös maksukattoon liittyvät uudistukset, kuten sen laajentuminen kotisairaalahoitoon.

Lindberg pitää myös hyvänä periaatteena, että kevennetään “tiettyjen väestöryhmien” maksurasitusta.

– Kyllähän meillä terveydenhuollon maksut ovat pienituloisille ja eläkeläisille suhteellisen iso taakka maksukatoista huolimatta. Mutta kun maksuttomuus kohdistuu kaikkiin, eli myös maksukykyisiin, joutuu miettimään, saisiko uudistuksesta paremmin kohdentuvan tietyin edellytyksin annettavilla maksuvapautuksilla.

Kunnat erilaisessa asemassa

Valtion laskelmien mukaan uudistus vähentäisi tuloja asiakasmaksuista 95 prosentissa kunnista.

Kuntaliitto kaipasi osauudistuksen sijaan maksulain kokonaisuudistusta.

Myös Lindberg näkee, että julkisia maksuja olisi hyvä tarkastella kokonaisuutena, sosiaali- ja terveydenhuollon maksut mukaan lukien.

Hän sanoo toisaalta ymmärtävänsä, että valtionosuuksia on vaikea osoittaa kuntiin täysimääräisesti, kun sote-asiakasmaksut laskentaperusteineen ovat olleet kovin erilaiset eri kunnissa.

– Se on ollut kansallinen ongelma. Esimerkiksi Helsinki ei peri terveyskeskusmaksua lainkaan, mutta sillä on siihen varaa.

Lindberg myöntää, että Hämeenlinna on joutunut hilaamaan perimiään maksuja kohti valtion määräämiä enimmäismaksuja.

– Se on ainoa tapa selvitä. Jos ei ole rahaa, ei ole palvelujakaan.

Lakiesitys lykkäytyy lausuntovyöryn vuoksi

Alun perin lakiehdotuksen oli määrä mennä eduskunnan käsittelyyn jo tänä keväänä. Hallitussihteeri Laura Terho sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi nyt, että hallituksen esitys annetaan syyskuun alussa.

Terho vetoaa siihen, että lausuntoja lakiluonnoksesta tuli 150, ja niiden käsittely on vaatinut aikaa.

Hämeenlinnalle viivästys sopii. Myös Kuntaliitto ehdottaa, että lakiuudistus tulisi voimaan vasta vuoden 2022 alusta.

– Toivottavasti voimaantulo venyy. Uudistus aiheuttaa merkittäviä käytännön muutoksia toiminnassa, esimerkiksi tietojärjestelmissä ja laskutuksessa, Jukka Lindberg sanoo. HäSa

Lue myös: Hämeenlinnan johtoryhmä esittää kunnallisveron korottamista peräti yhdellä prosenttiyksiköllä (12.6.2020)

Luvassa monia muutoksia

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähtökohtaisesti maksullisia. Palvelun käyttäjältä peritään kunnan tai kuntayhtymän päättämä maksu. Valtio ohjaa maksuihin liittyviä käytäntöjä lainsäädännöllä, jonka tavoitteena on maksujen kohtuullisuus sekä palveluiden hyvä saavutettavuus.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on kirjannut, ettei henkilön taloudellinen asema saa olla esteenä palveluiden saamiselle.

Lainsäädännöllä määrätyt asiakasmaksut ovat enimmäismaksuja. Kunnat voivat päättää, peritäänkö maksu enimmäismääräisenä, alennettuna vai eikö sitä peritä lainkaan. Osa palveluista on jo aiemmin säädetty maksuttomiksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että lähes miljoonan suomalaisen asiakasmaksut terveys- ja sosiaalipalveluissa pienenisivät muutosten myötä.

Maksuttomiksi tulisivat perusterveydenhuollon hoitajakäynnit, alaikäisten poliklinikkakäynnit ja perusterveydenhuollon mielenterveystyö.

Hoitajamaksua perii nyt noin 40 prosenttia kunnista. Yleisin käyntimaksu on 11,40 euroa, jota perii myös Hämeenlinna.

Alaikäisten poliklinikkakäynneistä voi nyt periä enimmillään 41,20 euroa.

Nykyistä useampi palvelu kerryttäisi maksukattoa, joka on 683 euroa kalenterivuodessa. Näitä ovat esimerkiksi suun terveydenhuolto sekä erilaiset terapiat.

Noin 33  000 henkilöllä maksut voisivat nousta, sillä jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annetusta palvelusta on tarkoitus antaa uusi maksutaulukko.

Lääkärimaksuja ei uudistuksessa poistettaisi, koska se tulisi hallituksen mukaan liian kalliiksi.

Menot