Kanta-Häme

Maku korvaa vaivannäön

– Ellenin kakku on se juttu, jota tekee mieli kokeilla, sanoo Pirjo-Liisa Niinimäki vaahdottaessaan kahvilla maustettua kerman ja voin sekoitusta.

Niinimäki on yhdessä Hämeen Sanomien työkavereidensa kanssa päättänyt järjestää seitsemän sortin kahvikekkerit, jossa nyyttikestiperiaatteella tarjottavien herkkujen reseptit on poimittu Svinhufvudin suvun naisten kokoelmista. Ohjeet löytyvät Ritva Laijoen toimittamasta Kakkuja ja kahvikutsuja -kirjasta. Kirjan reseptit ovat vanhoja, perinteisiä, koottu eri vuosikymmeniltä.

Presidentin puolison Ellen Svinhufvudin klassikoksi muodostunutta Fragilité-kakkua arvattavasti nautittiin kahvikekkereissä jo 1920-luvulla.

– Jos totta puhutaan, kakku on hieman työläs erikoisherkku, Niinimäki myöntää.

Paljon voita ja sokeria, ennen kuorrutusta vaikutelma sahajauhokakusta. Ääni kellossa muuttuu, kun kakusta on lohkaistu ensimmäiset palat.

– Maku korvaa vaivannäön, ja glooriaa lisää, että samaisia makuja on maisteltu myös presidentinlinnassa.

Kahvipöydässä Ellen Svinhufvudin kakku kerää vuolaita kehuja: Se on kaunis ja maineensa veroinen.

Sen sijaan pieniä vaikeuksia tuotti mantelilastuilla koristellun kakun leikkaaminen lohkomatta kuorrutusta.

– Pari tuntia kylmässä ennen tarjoilua voisi auttaa asiaa, leipuri miettii.

Ohjeita voi soveltaa

Syntisen hyväksi osoittautuu kahvipöydässä koreileva, Pia Vilppaan valinta kirjan reseptiikasta – Pariisin ohut ja mehevä suklaakakku. Maku ei kärsinyt hituistakaan siitä, että tekijä sanojensa mukaan jätti taikinasta pois konjakin ja ”Pauligin purut,” eli pikakahvijauheen. Näin tuli todistetuksi, että kirjan reseptejä voi soveltaa ainakin jonkin verran.

Omaan arvoonsa leipureista kaikki jättivät myös kirjan ohjeet ”pestä woi” ennen sen sekoittamista taikinaan.

– Lipesin myös jauhojen mittaamisessa. Ohjeessa mainitun 424 grammaa mittasin silmämääräisesti kaatamalla kulhoon kilon pussista noin puolet, kertoo Juutalaisleiwät isotätinsa tähtiformulla taiteillut Marika Riikonen.

Hirvensarvisuolan hän vaihtoi leivinjauheeseen. Piparitähtiä hän onnistui taikinasta taikomaan kaksinkertaisen määrän ohjeessa mainittuun nähden.

Allergikoillekin ohjeita

Pirkko-Liisa Kastari paljastaa mehevän Millan banaanikahvikakkunsa salaisuuksia.

– Maustoin runsaasti kardemummalla ja inkiväärillä, banaaneiksi valitsin kuoriltaan tummapilkkuiset.

Tuulia Viitasen pyöräyttämän Pähkinäallergikon porkkanakun somisteena hehkuvat tuoreet mansikat. Hehkeiden, terveen näköisten marjojen metsästämisen Viitanen sanoo näin marjasesongin ulkopuolella olleen työläs tehtävä.

Tuorejuustosta ja tomusokerista koostuvaa kuorrutusta hän suosittelee valmistamaan puolitoistakertaisena.

– Ohjeen mukaisesta, 200 grammasta maustamatonta tuorejuustoa kuorrutusmömmöä tulee niukahkosti.

Kahvipöydän suolaiset herkut ovat Soile Toivosen somasti rypyttämät Aino-mummin karjalanpiirakat.

– Taito on pohjoiskarjalaiselta äidiltä perittyä, hän sanoo vaatimattomasti.

Ohjeessa mainitun ruisjauhon Toivonen kertoo muuttaneensa vehnä-ruisjauho-seokseksi suhteessa 1:2.

Kekkeripöydän makeat tarjoilut pohjustetaan Riikka Happosen tuomalla, pähkinöiden ryydittämällä salaatilla. Kielen vievän salaatinkastikkeen hän paljastaa puolisonsa Harri Kuittisen bravuuriksi.

Tunnelma kahvipöydän ympärillä muistuttaa mustavalkoisissa Suomi-filmeissä nähtyjä ompeluseuroja: Pöydässä on seitsemää sorttia ja kielenkannat irti. (HäSa)