Kanta-Häme

Makuaine estää sikojen hännänpurentaa

Janakkalalainen Esko Viholainen on kehittänyt menetelmän estää sikojen hännänpurenta. Mikäli hän löytää kyllin leveäharteisen yhteistyökumppanin viemään keksintönsä ulkomaille, se saattaa poistaa sikatalouden suurimman tuotanto-ongelman.

Keksintö on patentoitu Suomessa, mutta Viholainen tarvitsee kumppanin, joka haluaa markkinoida sitä aktiivisesti ulkomailla ja kykenee puolustamaan patenttia kopioijia vastaan. Kotimaan markkinoinnin hän aikoo hoitaa itse.

Pälkäneläinen siankasvattaja Jussi-Sakari Järvinen on toiminut pilottina ja käyttänyt Viholaisen keksintöä pari vuotta. 100 emakon ja noin 500 lihasian sikalassa hännänpurenta on nyt käytännössä tuntematon ilmiö.

– Ensikokemus oli hätkähdyttävä. Olin koonnut aggressiivisesti käyttäytyviä hännäpurijoita samaan karsinaan. Esko Viholaisen tuoma näyte oli niin tehokas, että viidentoista minuutin päästä siat kävivät makuulle ja hännänpurenta lakkasi kokonaan kiinnostamasta niitä, Järvinen kertoo.

Idea syntyi sattumalta

Viholaisen keksintö on makuaine, joka imeytetään sisalköyteen. Siat saavat ainetta suuhunsa köyttä repiessään ja vaikutus alkaa heti.

Viholainen itsekään ei tiedä, miksi hänen kehittämänsä makuaineen ja erilaisten suolojen yhdistelmä toimii, mutta käytäntö on osoittanut, että se toimii erittäin hyvin. Järvisen sikalan lisäksi tuote on ollut koekäytössä kymmenessä muussa sikalassa vuoden ajan ja kaikki tuottajat ovat Viholaisen mukaan tyytyväisiä tuloksiin.

– Huomasin kymmenkunta vuotta sitten, että hännänpurijasiat kävivät himokkaasti erään erikoisrehun kimppuun. Mietin, mistä se johtuu ja päättelin, että rehun maulla ja hännänpurennan lopettamisella oli yhteys. Kehitin hännänpurennan ehkäisyyn rehun, mutta sen oikea-aikainen annosteleminen osoittautui vaikeaksi ja kalliiksi.

Pitkän miettimisen ja kokeilemisen jälkeen hän kehitti liuoksen, jonka voi imeyttää köyteen. Siat mielellään repivät ja retuuttavat köyttä ja samalla saavat himoitsemaansa makua suuhunsa.

Sipsi-ilmiö

Esko Viholainen kuvaa makuaineen vaikutusta sipsi-ilmiöksi.

– Televisiota katsoessaan ihmiset napostelevat sipsejä tai suolapähkinöitä. Jossakin vaiheessa alkaa tuntua, että nyt on tullut otettua liikaa ja kulho viedään keittiöön, mutta napataan vielä yksi kourallinen mukaan. Tästä seuraa äklö olo.

Sioilla makuaine toimii samalla tavalla. Aggressiiviset siat himoitsevat sitä ja saatuaan kyllikseen tai vähän liikaa, niistä tulee rauhallisia ja aggressiivisuus katoaa.

Makunarua käytetään myös ennaltaehkäisyyn. Kun sitä on karsinoissa tarjolla, siat eivät koske siihen ennen kuin joku niistä stressaantuu kylliksi. Silloin sille tulee himo makuaineeseen, joka rauhoittaa sen.

Hännänpurenta kertoo stressistä

Hännänpurentaa esiintyy ajoittain lähes kaikissa sikaloissa. Vaikka sioilla olisi kaikki muu hyvin, ne pitkästyvät ja stressaantuvat isossa joukossa. Jotkut siat sekoavat ja alkavat purra toisten sikojen häntiä niin, että veri roiskuu. Pahimmillaan purenta saattaa levitä viereisiin karsinoihin.

Jos niin käy, edessä on paljon ylimääräistä työtä ja rahanmenoa. Purrut siat pitää lääkitä tulehdusten estämiseksi ja hulluiksi tulleet siat pitää erottaa omiin joukkoihinsa. Aina erotteleminen ei edes ole mahdollista. Erikoista on, etteivät hännänpurijat käy toistensa kimppuun, vaan jahtaavat terveitä sikoja.

Koska häntä on osa selkärankaa, tulehdus voi levitä selkärankaan ja niveliin. Selkärangan ja nivelten vieressä olevaan lihaan voi tulla paiseita, jolloin koko sika menee teurastamolla hävitettäväksi tai sen arvokkaimmat osat kuten fileet ja kinkut voidaan hylätä.

Tuottajankin hermot lepäävät

Jussi-Sakari Järvinen sanoo, että eläinten hoitajienkin hyvinvointi lisääntyy, kun siat voivat hyvin.

– Meillä pääsi kerran hännänpurenta valloilleen. Sikala oli vielä keskeneräinen. Osassa oli jo eläimiä, kun porasimme toisella osastolla reikiä lattiaan. Seuraavana aamuna sikalassa oli paljon purtuja häntiä ja kärsiviä sikoja. Minulle siitä seurasi sairaalareissu, kun sain vatsahaavan stressistä.

Hän sanoo, että kaikille eläinten hoitajille kärsivien eläinten katselu on raskasta. Jos sikaloissa tai navetoissa on ongelmia, ne johtuvat ihmisten ongelmista.

– Tuottajien on vain vaikea tunnustaa, että sairaat ja kärsivät eläimet ottavat niin lujille, hän sanoo. (HäSa)