Kanta-Häme

Mammuttien metsästys toi miehet idästä Hämeeseen

Ihmisen sukupuu on rakennettu jo kauan sitten.

Me kaikki olemme lähteneet tuhansia vuosia sitten afrikkalaisesta alkukodista, mutta miten ja millaisia mutkia meidän esi-isämme ovat tehneet ennen kuin he päätyivät Suomeen? Geneettinen sukututkimus paljastaa mutkat, mutta myös paljon muuta esi-isistämme.

Sukututkija Anne-Margit Straniuksen mukaan me elämme historiallisia hetkiä. Sukupuu saa koko ajan lisää oksia. Hän sanoo seuraavansa kehitystä melkein henkeään pidätellen.

– Onhan se aikamoinen järkytys, kun keskivertosavolainen saa testissä peräti 1200 uutta serkkua maailman eri puolilta. Minäkin sain kuulla, että minusta on kymmenen prosenttia Välimeren alueelta. Ja minä kun kuvittelin aina olevani täysin supisuomalainen, Stranius nauraa.

Sanotaan, että maailma pienenee koko ajan, mutta tosiasiassa se on ollut aina varsin pieni. Stranius korostaakin, että jostakin suomalaiset tänne pohjan perukoille ovat tulleet. Hämäläiset miehet ovat esimerkiksi mammutinmetsästäjien jälkeläisiä, jotka tulivat Baltian kautta maahan. Monet Länsi-Suomen miehistä ovat sen sijaan viikinkien jälkeläisiä.

Mutta mistä naiset tulivat?

– Sehän tässä mielenkiintoista juuri onkin. Naiset tulivat Suomeen lännestä. Ilmeisesti he olivat ryöstösaalista, Stranius huomauttaa.

Sukututkimuksen luvattu maa

Dna on tuttua ennen kaikkea rikostutkinnassa ja lääketieteessä, mutta sukututkimuksessa se löi itsensä läpi kymmenkunta vuotta sitten.

– Suomi on ollut aina sukututkimuksen luvattu maa. Ehkä juuri tämän vuoksi suomalaiset ovatkin olleet poikkeuksellisen innokkaita tekemään dna-testejä.

Stranius vetää vapaaehtoistyönä kolmea maantieteellistä dna-avusteista sukututkimusprojektia. Muinaisten Savon ja Hämeen asutushistoriaan liittyvä Viitasaaren dna-projekti on hänen lempilapsensa, sillä Straniuksen suku on Viitasaarelta. Viitasaaren lisäksi myös Satakunnalla ja Juva-Joroisella on oma projektinsa.

– Viitasaari-dna syntyi kaksi vuotta sitten selvittämään sitä, mistä varhaiset viitasaarelaiset oikein alueelle tulivat. Halusin tietää, olivatko he hämäläisiä eränkävijöitä vai kuuluivatko he savolaiseen klaaniin. Aika nopeasti selvisi, että Viitasaarelle tultiin Savosta. Hämäläiset olivat palanneet eräalueiltaan takaisin Hämeeseen, Stranius selvittää.

Viitasaaren projektissa on tehty jo yli 400 dna-selvitystä ja Satakunnassakin satakunta. Testituloksia on yli tuhat. Maailmanlaajuisissa genomitietopankeissa on tällä hetkellä jo 700 000 näytettä ja määrä kasvaa koko ajan.

Suomalaistenkin näytteet lähetetään Yhdysvaltoihin Houstoniin. Näytteet maksavat sadasta kuuteen sataan euroon. Hinta riippuu siitä, kuinka paljon tietoa halutaan.

– Geneettinen sukututkimus ei tuo mitään oikotietä perinteiseen sukututkimukseen, vaan herättää vain lisää kysymyksiä. Tieto lisääntyy koko ajan ja tekee tutkimuksesta koko ajan mielenkiintoisempaa, Anne-Margit Stranius paljastaa.(HäSa)