Kanta-Häme

Mangaka Koré Yamazaki teki läpimurtonsa Velhon morsian -sarjalla ja nyt kehitteillä sarja Suomeen

Lindel on lohikäärmeiden reservaatissa Islannissa asuva velho. Hän on ainakin tuhannen vuoden ikäinen, mutta näyttää parikymppiseltä nuorukaiselta.

Hahmo seikkailee japanilaisen Koré Yamazakin mangasarjassa Velhon Morsian (The Ancient Magus Bride). Sarjaa on ilmestynyt suomeksikin jo kahdeksan pokkarin verran.

– Aluksi Lindel oli vain yksi tyyppi muiden joukossa. Kun Velhon morsiamen suosio sitten kasvoi ja sarja jatkui, minun piti ryhtyä kehittämään ja syventämään hänen persoonaansa, Yamazaki kertoo.

– Päätin tehdä Lindelistä suomalaisen. Ratkaisu edellytti perehtymistä Suomeen ja suomalaisuuteen.

Se oli menoa. Nyt vähän alle 30-vuotias nainen istuu Helsingin Alppipuiston kallioilla ja nauraa Suomen olevan maa, johon hän on tietämättään aina halunnut tulla ja tutustua.

Luonto lumosi

Vierailun virallinen syy on Messukeskuksessa järjestetty japanilaisen populäärikulttuurin suurtapahtuma Animecon.

Ainoa syy se ei kuitenkaan ole. Mangataiteilija eli mangaka on käynyt Suomessa jo kaksi kertaa aikaisemmin, ja nytkin visiitti on lähes viikon mittainen.

– Voin kai sanoa, että rakastan Suomea, hän hymyilee.

– Ensimmäisellä matkallani vaeltelin Lapin metsissä neljä päivää. Pohjoinen luonto lumosi minut täysin. Sen jälkeen vietin jonkin aikaa Helsingissä, jossa oli uskomattomat silakkamarkkinat.

Suomi tuntuu monesta syystä kotoisalta. Yhtenä esimerkkinä Yamazaki mainitsee meikäläisistä kertovan Matti-kirjan eli Karoliina Korhosen Suomalaisten painajaisia. Se on käännetty japaniksi.

– Kirjaa lukiessani hoksasin, että me japanilaiset pohdimme koko lailla samantapaisia asioita.

Lisäksi mangaka on kotoisin Japanin pohjoiselta Hokkaidon saarelta. Se ei ole yhtä ruuhkainen kuin pääsaari Honshu. Sen talvet ovat lumisia ja kylmiä. Siellä syödään perunaa ja kalaa.

– Suomessa ja Hokkaidolla käytetään paljon samoja ruokaraaka-aineita, kokkaamisesta kiinnostunut piirtäjä tuumaa.

– Mutta karjalanpiirakoita en kotona saa, ja niitä kaipaan aina. Sama pätee poronlihaan ja puolukoihin. Japanista on vaikeaa löytää puolukoita. Ne pitää korvata karpaloilla.

Taustalla Kalevala

Velhon morsiamessa vilahtelee muutakin suomalaista kuin ikinuori Lindel-velho.

Metsämytologiaan viittaa esimerkiksi tapionpöytä, vaakasuuntaan kasvava kuusi, jolta metsämiehen piti ennen muinoin syödä päivän ensimmäinen ateria ja jolle piti jättää jäniksen lihaa sekä viinaa metsänjumalan lepyttämiseksi. Taikamenoja varten tapionpöydältä kerättiin sammalta.

– No, Kalevalaa on luettu, Yamazaki heläyttää.

– Vähän siihen liittyen olen perehtynyt myös venäläisiin kansantarinoihin ja karhumyytteihin.

Kirjamuodossa tätä aineistoa on Japanissa tarjolla vähän.

– Muumit ja muut ovat meillä kyllä hyvin esillä, mutta parhaat suomalaismytologian lähteet löytyvät englanninkielellä netistä.

Jo pienenä kynä kädessä

Maaseutukaupungissa varttuneella Kore Yamazakilla on kaksi vanhempaa sisarusta. Lapsena hekin piirsivät sen verran ahkerasti, että kuopus alkoi tehdä samaa heidän perässään.

Kouluiässä sisarusten harrastus hiipui, mutta nuorimmaisen se vei mukanaan. Hän piirsi, piirsi ja piirsi sekä luki romaaneja ja sarjakuvia. Seitsenvuotiaana hän alkoi itsekin luoda sarjakuvia ja kymmenkesäisenä myös tarinoita. Vanhemmat olivat hengessä mukana.

– Lukiossa proosan kirjoittaminen kuitenkin jäi. Keskityin pelkästään sarjakuviin, Yamazaki kertoo.

Neljässä vuodessa kansainväliseen suursuosioon noussut fantasiamanga Velhon morsian on kiehtova kasvukertomus elämään ja maailmaan väsyneestä nuoresta ihmistytöstä Chise Hatorista, jonka outo puoli-inhimillinen velho Elias Ainsworth ostaa oppilaakseen ja puolisokseen.

Sarjan taianomainen tunnelma panee lukijan miettimään, onko tekijällä poikkeuksellisen rikas mielikuvitus tai unimaailma.

Oletus huvittaa Yamazakia.

– Ei minulla sellaista mielikuvitusta ole, että minun olisi helppoa aloittaa piirtäminen tai tarinan kuljettaminen puhtaalta pöydältä. Minä vain luen ja katselen sekä keräilen kulloisestakin ympäristöstäni kaikenlaista mielenkiintoista ikään kuin omiksi aarteikseni. Sitten esittelen niitä muille.

– Tarinallisia unia en näe. Alitajunnan kautta siitäkin maailmasta silti varmaan suodattuu vaikutteita mangaan.

Englantilaiset keijut ja pelottavat hirviöt

Velhon morsian sijoittuu Englantiin. Tekijän mukaan ratkaisu liittyy Japanin taannoin valloittaneeseen laadukkaan lastenkirjallisuuden buumiin.

– Esillä oli paljon eurooppalaisia ja varsinkin brittiläisiä kirjoja, joista tuli suosikkejani. Jotenkin englantilaiset keijut ja haltiat vain sopivat pelottavien japanilaistarinoiden ja esimerkiksi Shigeru Mizukin hirviötarinoiden perinteeseen. Ne ovat samaa maata.

Japanilaisen mangan moni-ilmeisessä kaanonissa Koré Yamazaki asettaa oman kasvukertomuksensa valtavirran liepeille.

Poikkeavaa ei ole sekään, että päähenkilö on sekä ihminen että ei-ihminen. Se on yksi niistä ilmiöistä, joita mangassa kiertää kuin trendejä vaatemuodissa.

Kirjoista syntyi tv-sarja

Anime eli tässä tapauksessa 24-osainen tv-sarja Velhon morsiamesta on jo tehty. Yamazaki pitää sitä erittäin onnistuneena.

– Siis mitkä värit! Itse en olisi saanut niitä aikaan.

– Itse osallistuin animaation tekoon antamalla tekijöille muun muassa taustatietoa hahmoista sekä mielikuvia hahmojen äänistä.

Myös sarjakuvasaaga jatkuu, mutta on mangakalla kokonaan uusiakin ideoita tulevaisuuden varalle.

– Yksi on Suomen kaltaiseen maahan sijoittuva tarina. Siitä ei ole kuitenkaan vielä enempää kerrottavaa. Suomi-tuntemuksenikin on toistaiseksi liian hatara.