Kanta-Häme

Marjastajan syksystä tulossa kesää parempi

Kylmä alkukesä ja helteinen, rutikuiva heinäkuu ovat olleet huono yhdistelmä marjojen ja sienien kannalta. Metsämarjoja on ollut tavallista vähemmän, eivätkä sienetkään ole nousseet maasta normaaliin tapaan.

Moni asia voi kuitenkin vielä muuttua. Järjestöpäällikkö Riitta Kinnari Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista kannustaa ihmisiä menemään metsään esimerkiksi parin viikon päästä.

Sade ja lämpö tuovat sienet esiin

– Sienisato on nyt yleisesti heikko, mutta sateet alkavat vähitellen vaikuttaa. Jos säät säilyvät lämpiminä elo-syyskuussa, sieniä tulee varmasti.

Puolukkametsään kannattaa mennä syyskuusta alkaen.

– Puolukkaa tulee paremmin kuin mustikkaa, Kinnari sanoo.

Vaikka marja- ja sienikesä on tähän asti ollut heikko, aivan ilman saalista eivät marjamiehet ja sienestäjät ole joutuneet jäämään. Tai eivät ainakaan kaikki.

– Kantarelleja on löytynyt jonkin verran, ja toiset ovat löytäneet hyviäkin satoja esimerkiksi Evon seudulta ja Vanajaveden rannoilta Miemalasta.

Toisaalta Kinnari on kuullut, että tavanomaisilta kantarellipaikoilta ei ole löytynyt mitään, tai sitten tarjolla on ollut vain pieniä ja kuivia sieniä.

Kantarellin suhteen ei kannata menettää toivoaan.

– Jos syksystä tulee lämmin, kantarelleja voi löytää yllättävän myöhään, vielä marraskuussa ja jopa joulukuussa.

Hattulalainen sienestäjä kertoo löytäneensä jo jonkin verran kantarelleja ja tatteja Hattulasta ja Hauholta. Myös rouskua ja vaaleaa orakasta alkaa olla jonkin verran.

Mustikkaa uusissa paikoissa

Mustikkakesä on ollut surkeahko, muttei aivan toivoton.

– Itse on ole löytänyt kuin pieniä määriä piirakkamarjoiksi, mutta jotkut ovat löytäneet ämpäreittäinkin. Ainakin Janakkalan Mallinkaistenjärven seutuvilla Lammilla sekä Moreenin metsäalueella on ollut mustikkaa, Kinnari tietää.

– Sellaisia terveisiä olen saanut poimijoilta, että tavanomaisilla kasvupaikoilla mustikkaa ei ole ollut.

Villivadelman sato on yleisesti ollut hyvä, mutta ei Kanta-Hämeessä.

– Täällä parhain sato kuivui, ja vadelmista tuli pieniä ja rupusia. Mutta vadelmassakin paikka vaikuttaa. Jotkut ovat kertoneet löytäneensä vadelmia mukavasti.

Juolukat jäävät metsään

Metsässä on kuitenkin muitakin marjoja. Harva kuitenkaan kerää juolukoita tai variksenmarjoja, vaikka nekin ovat hyvin ravinteikkaita.

– Niitä ei ole oikein opittu täällä Etelä-Suomessa käyttämään. Jotkut kuitenkin keräävät juolukkaa niin, että panevat sitä muiden marjojen joukkoon.

Variksenmarjaa eli kaarnikkaa käytetään etelässä vielä vähemmän kuin juolukkaa.

– Pohjoisessa kaarnikka on ihan eri juttu, Kinnari sanoo.

Kinnarin mukaan oikein innokkaat metsämarjojen kerääjät voivat kerätä juolukkaa.

– Kaikki eivät ole kuitenkaan tottuneet juolukan makuun ja jättävät siksi keräämättä. Nämä ovat tottumuskysymyksiä ja makuasioita.

Järjestettyjä marjaretkiä

Kinnari harmittelee sitä, että sattui huono marjakesä juuri nyt, on marjat ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä ja kun on kampanjoitu villiruoasta.

Ensi kesästä hän toivoo toisenlaista.

– Maa- ja kotitalousnaiset kampanjoivat ensi vuonna metsämarjojen keräilyn puolesta. Järjestämme marjaretkiä niille, jotka eivät uskalla tai osaa mennä muuten metsään.

Tarkoitus on myös opastaa marjojen käyttöön, myös niiden vähän poimittujen. Juolukastakin voisi ehkä saada maukkaan piiraan, kun vain tietäisi, miten. (HäSa)