Kanta-Häme

Marjatilan pitää kehittyä pärjätäkseen

Kankaisten tila haluaa tarjota asiakkailleen kokemuksen maaseudusta. Sangot kourassa mansikoita poimimaan tulevat ihmiset ovat pienenevä asiakasryhmä.

Tila siirtyi Pirkko ja Mika Kämärin omistukseen vuonna 1994 ja sen kehitys on ollut jatkuvaa. Tilaa pyörittävät lisäksi heidän lapsensa ja kesätyöntekijänsä.

– Asiakkaat toivovat yhä enemmän monipuolisia palveluja. Tänä kesänä perheemme lisäksi tilalla on 32 kesätyöntekijää. Olemme käytännössä aina auki, Pirkko Kämäri kertoo.

Asiakkaat ja heidän kulutuskäyttäytymisensä muuttuvat jatkuvasti. Siksi myös toimintaa täytyy uudistaa. Ensin uudistettiin viljelytapa, sitten alettiin keskittyä asiakaskokemukseen. Ysärin hitti oli ilmainen kahvitarjoilu marjanpoimijoille.

Kämärit haluavat tarjota tilallaan yhä kokonaisvaltaisemman kokemuksen. Pirkko Kämäri ilmoittautuu ideasammoksi, Mika realistiksi.

– Tavoitteena on ollut, että päivä tilallamme olisi farm day -kokemus. Kokonaisuus erilaisia kokemuksia, jotka täydentävät toisiaan.

Kankaisten tilalla käy paljon lapsiperheitä, jotka tulevat päiväretkelle. Mika Kämärin mukaan monet perheistä käyvät usean kerran kesän aikana. Tila on paikka, jossa leikitään, nähdään eläimiä ja vietetään aikaa yhdessä.

Suosion myötä Kämärit ovat halunneet kuunnella asiakkaidensa toiveita ja laajentaneet tarjontaa sen mukaan, mitä ihmiset haluavat maaseudulla nähdä. Moni asiakkaista ei käy pellolla ollenkaan.

– Viime kesän ilmiö oli selvästi se, että joka päivä kävi vähintään yksi perhe pääkaupunkiseudulta, Mika Kämäri kertoo.

Erityisesti lasten viihtyvyyteen on kiinnitetty huomiota.

Tämän kesän uutuus on käsityöaitta, jossa on myynnissä 31 käsityöläisen tuotteita Hämeenlinnan seudulta. Pirkko Kämäri kuvailee tuotteita pikkuisen paremmiksi ja käsintehdyiksi.

– On mukavaa tehdä paikallisesti yhteistyötä ja antaa käsityöläisille mahdollisuus saad tuotteitaan myyntiin, hän toteaa.

Ensi kesän kehityskohteeksi Kämärit suunnittelevat kotieläinpihaa. Lampaat, kanat, ankat, kanit ja siat kaipaavat uusia aitauksia.

Erityistä ahkeruutta osoittaa perheen 12-vuotias Kaarlo, joka pyörittää omaa kioskia.

– Aloitin 9-vuotiaana leikkimökissä ja vuosi vuodelta kioski on kasvanut. Tänä kesänä olen käynyt esimerkiksi torilla.

Vielä parikymmentä vuotta sitten itsepoimijoita oli enemmän, ja marjoja pakastettiin paljon. Viime vuosina on ollut enemmän sellaisia asiakkaita, jotka ostavat pieniä määriä kerrallaan ja pitävät huolen siitä, että jääkaapissa on tuoreita mansikoita koko ajan.

Itse tekemisen trendi on toisaalta myös vahvistunut. Musta- ja punaherukkaa myydään joka kesä tasaisesti, koska se on perinteinen mehumarja. Poimijoita alkaa olla taas hieman enemmän.

– Voi olla, että taas kymmenen vuoden päästä itsepoiminta vähenee ja pakkauskoot pienenevät, Pirkko Kämäri toteaa.

Satokausi on vuosien saatossa pidentynyt. Nyt mansikoita poimitaan jopa kahdeksan viikon ajan. Vadelman viljeleminen kasvutunnelissa on mullistanut tuotannon.

Kankaisten tila oli Suomessa yksi ensimmäisistä, joissa vadelmia saa poimia tunnelissa. Poimiminen onnistuu seisaaltaa ja vaikka sadesäässä.

Kämärit toivovatkin, että kulutus kasvaisi kauden ja saatavuuden mukana. Kulutuskäyttäytyminen kehittyy siis sykleittäin, ja kysyntään on pakko sopeutua. HÄSA

Päivän lehti

1.6.2020