Kanta-Häme

Märkä keli hyydyttää hakkuutyöt

Lauha ja sateinen joulukuu estää hakkuita. Koneet eivät pääse hakkaamaan ja korjaaman puita metsiin, joissa maa on pehmeää.

– Konekapasiteetista on ehkä 30 prosenttia käytössä, hämeenlinnalaisen Metsäkonepalvelun toimitusjohtaja Timo Tolppa sanoo.

Tolppa kertoo, että osittain poikkeuksellisen alhaiseen koneiden käyttöasteeseen on syynä joulun läheisyys. Sää on kuitenkin merkittävä tekijä. Puunkorjuu uhkaa jäädä vähäiseksi jatkossakin.

– Jos maa ei jäädy, kapasiteetin käyttöaste jää puoleen myös tammikuussa.

Tolpan mukaan tarvittaisiin ainakin muutaman asteen pakkasia, jotta maa jäätyisi. Metsäkoneet pääsisivät vetisille maille ja puiden kuljetus metsistä onnistuisi.

UPM:n Hämeenlinnan metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo kertoo, että he ovat tähän asti kyenneet toimittamaan yhtiön tehtaiden tarvitsemat puut. Puita on korjattu sellaisista ”kovista kohteista”, joihin on päässyt koneilla.

– Olemme pystyneet tasaamaan puunhankintaan korjuilla yhtiön omista metsistä. Niissä infra on tavallista parempi.

UPM:llä on omia laajoja metsiä Kanta-Hämeessä muun muassa Janakkalassa, Hattulassa ja Tammelassa.

Puukauppa ja -korjuu ovat sinänsä sujuneet kohtuullisen hyvin tämä vuonna. Joulukuun huonoja hakkuuoloja tasoittaa kuiva ja kylmä syksy.

– Syys-lokakuussa oli hyvä korjuukeli. Pystyimme korjaamaan tuolloin talvileimikoita.

Toimitusjohtaja Tolppa vahvistaa Hujon puheet syksyn hyvistä korjuukeleistä.

– Teimme töitä lähes täydellä kapasiteetilla marraskuun loppuun asti. Joulukuu vain on ollut vaikea.

Syksyllä eräät suuret sahayritykset ilmoittivat lomautuksista. Sahoille on riittänyt tukkeja, mutta markkinat ovat olleet heikot.

– Asekauppa käy nyt eräissä maissa paremmin kuin lankkukauppa, Hujo sanoo.

Tolppa sanoo, että käyttöasteen suuret vaihtelut ovat koko metsäkonealan vaikeus. Jos keskimääräinen käyttöaste on 100, välillä se nousee 130:een ja joskus putoaa 50:een.

– Koneetkin vielä seisovat, mutta työntekijöillekään ei ole töitä.

Koneyrittäjien liitto on vaatinut puunhankinnan ohjauksen kehittämistä. Tempoileva hakkuutahti syö yritysten kannattavuutta.

Metsäkoneyrittäjät ovat huolestuneita myös siitä, että kotimaisen puuhakkeen käyttö on vähentynyt jo kaksi vuotta. Viime vuonna sen kysyntä putosi 6 prosenttia.

Hakkeen varaan tehdyt investoinnit ovat osoittautumassa virheeksi. Koneyrittäjien liiton selvityksen mukaan keskimääräinen haketusyritys ei investoi enää lainkaan. Kotimainen energiapuu ja turve eivät ole kilpailukykyisiä. HäSa