Kanta-Häme Hämeenlinna

Markku Sarastamon satu julkaistaan esperanton kielellä pistekirjoituskirjana

Markku Sarastamo on työstänyt kahdenkymmenen vuoden ajan satua, jonka etenemistä voi seurata hänen verkkosivullaan. Hänen aiemmin julkaistusta esperantonkielisestä satukirjastaan on nyt ilmestynyt pistekirjoitusversio. Kuva: Pekka Rautiainen
Markku Sarastamo on työstänyt kahdenkymmenen vuoden ajan satua, jonka etenemistä voi seurata hänen verkkosivullaan. Hänen aiemmin julkaistusta esperantonkielisestä satukirjastaan on nyt ilmestynyt pistekirjoitusversio. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalainen Markku Sarastamo ei mieti hetkeäkään, kun häneltä kysyy, mikä on esperanton kaunein sana.

– Se on tietenkin aamo, rakkaus. Mi amas vin – minä rakastan sinua. Rakkaus on kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohta koko maailmassa, kiteyttää Sarastamo ja hymyilee harmaaseen letitettyyn partaansa.

Rakkaus esperanton kieleen on ollut Markku Sarastamon elämässä isossa roolissa, vaikka hän kieltääkin olevansa kielifanaatikko.

Sarastamon Kreivitär ja hänen huikea elämänsä -satukirjasta julkaistiin vuonna 2005 painokset sekä esperantoksi että suomeksi.

Nyt esperantonkielisestä versiosta on julkaistu äärimmäisen pieni painos myös pistekirjoituksella.

– Painos on vain kaksikymmentä kappaletta, mutta kirjoista yksi lähtee tiibetiläisille munkeille Kathmanduun ja toinen Afrikkaan. Se on käsittämättömän hieno asia.

Näkövammaisille esperanton puhujille tehty satukirja julkaistaan virallisesti syksyllä Lahdessa Esperanto-liiton kokouksessa.

Kiinnostus lähti kansakoulusta

Markku Sarastamo kiinnostui esperantosta Tampereen Pispalan kansakoulussa, kun eräs opettaja esitteli kiehtovaa kieltä.

Siitä innostunut poika otti yhteyttä esperantisti Vilho Setälään, joka asui Esperantontie 1:ssä.

– Häneltä sain ensimmäiset esperantovihkot ja myös äänilevyn, jonka avulla opin esperanton ääntämistä.

Internetin avulla esperanton opiskelu on nykyisin helpompaa.

Yli satavuotiasta kieltä Sarastamo kuvailee selkeäksi ja loogiseksi, jolla on hyvin säännöllinen kielioppi.

– Annan esimerkin: kukko on esperantoksi koko. Kana taas on kokino. Kanojen jälkeläiset ovat kokidoja. Tämä sama kaava toistuu kaikessa. Aina, kun esperantossa sana on monikossa, se päättyy j-kirjaimeen, Sarastamo listaa.

Puhuttaessa esperantoa painotetaan toiseksi viimeistä tavua, jolloin se kuulostaa hieman espanjalta, italialta tai latinalta.

Sarastamon mukaan esperanton keksijä Ludovic Zamenhof rakensi esperanton pohjan nerokkaasti muita kieliä yhdistellen.

– Esperanto helpottaa erikielisten ihmisten välistä kommunikointia.

Esperantonkielisen satukirjan pistekirjoitusversio julkistetaan virallisesti syksyllä Esperanto-liiton kokouksessa. Kuva: Pekka Rautiainen

Monissa maissa kielletty kieli

Suomessa 60-luvulla esperanto oli isossa suosiossa.

– VR:llä oli oma esperanto-kerhonsa, samoin radioamatööreillä ja filatelisteilla.

– Toisaalta Neuvostoliitossa esperanto oli kielletty, samoin kuin Saksassa ja Japanissa. Valtaapitäville esperanto on aina ollut piikki lihassa, sillä se on mahdollistanut kommunikoinnin muihin maihin.

Japanissa suomalainen diplomaatti G.J. Ramstedt uhmasi kieltoa ja piti esperantoksi luennon Suomesta. Seurauksia ei tullut hänen diplomaattistatuksensa takia.

Nykyistä esperanton asemaa Markku Sarastamo kuvailee varsin vakaaksi.

– Esperantoa ei ole sidottu minkään maan kulttuuriin. Tämä on sen vahvuus, mutta toisaalta myös heikkous.

Internet on tuonut esperantolle uusia käyttäjiä ja myös Markku Sarastamo on aktiivinen verkkomaailmassa. Hänen sarastamo.fi -sivustollaan hän kertoo esperanton lisäksi myös muista aktiviteeteistään.

Työkalu kansojen yhdistämiseksi

Markku Sarastamo kiittelee sitä, kuinka paljon sisältöä esperanto on tuonut hänen elämäänsä.

Lukuisia ystäviä ja unohtumattomia kokemuksia.

Kymmenen vuotta sitten hän osallistui kansainväliseen esperanto-kongressiin Japanissa.

– Siellä pääsin tutustumaan japanilaiseen elämänmenoon tavalla, joka ei muuten olisi ollut mahdollista.

Tutustumisen mahdollisti maailmanlaajuinen vieraanvaraisuusohjelma Pasporta Servo, joka avaa ovet esperanton puhujille.

Juuri kansainvälisyys innostaa Markku Sarastamoa esperantossa.

– Esperanto on oikeastaan työkalu, joka voisi yhdistää maailman kansat. HäSa

Esperanto

Esperanto on keinotekoinen kansainvälinen apukieli, jonka tarkoituksena on helpottaa erikielisten ihmisten kommunikointia.

Puolalainen silmälääkäri Ludovic Lazarus Zamenhof julkaisi 1887 Kansainvälinen kieli -kirjan, joka oli ensimmäinen esperanto-teos.

Esperantoa puhutaan

120 eri maassa.1000 ihmistä maailmassa puhuu esperantoa äidinkielenään.

Esperantoksi on kirjoitettu tai käännetty yhteensä yli 25 000 kirjaa.

Tunnettuja esperantisteja ovat muun muassa George Soros, Leo Tolstoi ja M.A. Numminen.

Sano se esperantoksi!

Löikö Mörkö sisään? = Ĉu Gnomego enmetis?

Aurinkoista päivää! =  Sunan tagon!

Terve ystävä! = Saluton amigo!

Minun nimeni on… = Mia nomo estas…

Käytkö täällä usein? = Ĉu vi ofte venas ĉi tien?

Yksi olut, kiitos. = Unu bieron, dankon

Olkoon voima kanssasi = La forto estu kun vi

Mitä kello on? = Kioma horo estas?

Voi hyvin.  = Fartu bone.

Minä rakastan sinua. = Mi amas vin.