Kanta-Häme

Markku Seppälällä on museo ja palokuntakin omalla tontilla

Kotiseutuhistoria. Se on kiehtonut aina Luolajassa asuvaa ja maata viljelevää Markku Seppälää niin paljon, että Seppälällä on oma Luolajan maatalousmuseo. Museossa on pala paikallishistoriaa esimerkiksi Tauno Palon käytössä olleita rekiä, jotka ovat vilahdelleet suomifilmeissä. 
 
Luolajan maatalousmuseo esittelee paikallishistoriaa. Siitä Seppälä on aina ollut kiinnostunut ja halunnut sen vuoksi kerätä vain koneita ja esineistöä, joita on käytetty omalla kylällä. Tauno Palonkin sukua asuu edelleen Luolajassa. Rekikin oli suomifilmeillä lainassa parikymmentä vuotta Seppälän mummolasta.
 
Itseoppinut historioitsija
Seppälän keräilyharrastus alkoi vuonna 1963. Silloin Seppälä oli kuusivuotias ja huusi Ahveniston keuhkoparantolan huutokaupasta viljanlajittelijan. Se maksoi kolme markkaa. 
 
Sittemmin kokoelma on karttunut parintuhannen koneen ja esineen kokoiseksi. Erityisesti vanhoja maatalouskoneita Seppälä hankki työskennellessään Hankkijalla. Vaihdossa tuli usein vanhoja traktoreita ja Seppälä osti ne pois.
 
Mutta kaiken alku ja juuri oli isä Seppälä, joka oli ollut mukana kylän koneellistamisessa ja kertoi Markku-pojalle höyrykoneista ja vastaavista laitteista. Siitä jäi kiinnostuksen siemen paikallishistoriaan ja koneisiin. 
 
– Kai se o geeneissä, että olen itseoppinut kotiseutuhistorioitsija.
 
Viimeiset vuodet Seppälän keräilyrintamalla on ollut hiljaisempaa. 
 
– Aikani olen tätä tehnyt ja museo on jo ihan täynnä. Pari kolme traktorimerkkiä puuttuu vielä, joilla tällä kylällä on ajeltu. Niitä en ole vielä löytänyt. Siinähän menisi mielenkiinto, jos kokoelma olisi täydellinen, Seppälä hymyilee. 
 
Olympiatuli museossa
Luolajan maaseutumuseossa “palaa” olympiatuli. Vuoden 1952 olympialaisissa tuli paloi Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Ahveniston suojeluyhdistys maalasi johonkin juhlallisuuksiin olympiatulitornin, eikä Historiallinen museo enää huolinut sitä. Torni päätyi Seppälälle. 
 
– Kaasullahan ikuinen tuli tässä paloi. Sisällä oli kaasupullo ja torniin mahtuu mies. Eli, kun tuli tähän siirretään, silloin pitää avata kaasupullo ja sitten hiippailla hiljaa tornin sisältä pois, kun tilaisuus on siinä vaiheessa, ettei kukaan huomaa.
 
Markku Seppälä on hieman harmissaan siitä, että nykyiset Luolajassa asuvat eivät enää tunne alueen historiaa. Esimerkiksi vapaussodan yksi pieni taistelu on käyty Luolajassa ja kuuden kaatuneen muistomerkki makaa nykyään todennäköisesti järven pohjassa. 
 
– Yksi sukeltaja kiinnostui taas siitä. Toivottavasti se vielä löytyy.
 
Seppälä on ollut pitkään mukana Vanaja-seurassa. Hän harmittelee, että museo jouduttiin lopettamaan kolmisen vuotta sitten, koska lepakoita oli ongelmaksi asti museon tiloissa. Nykyään Vanajan historiaa ei ole enää missään yhtä kootusti. 
 
Seppälä on poikamies, eikä hänellä ole lapsia. Hän sanoo, että hänen kokoelmalleen käy varmasti samalla tavalla, ellei sukulaislapsista löydy innokasta ottajaa. (HäSa)