Kanta-Häme

Marko "Makke" Siivonen toi Suomeen sensovalmennuksen – Se on vähän kuin psykologinen testi, mutta perustuu hermoston toimintaan

Sensovalmennus pyrkii ehkäisemään ennalta rasitusvammojen syntymisen.
Sisu Hakkaraisen testaus kestää kymmenisen minuuttia. Sensovalmentaja Mari Rautiainen teettää yksinkertaisia harjoituksia, joista hän näkee, kuinka Hakkaraisen hermosto toimii. Kuva: Esko Tuovinen

Sensovalmentaja Marko ”Makke” Siivonen ei pidä siitä, että junnu-urheilijoiden ja ammattiurheilijoiden hoitaminen ovat erillisiä asioita.

Yleensä, kun nuorella ilmenee vamma, sen kanssa marssitaan lääkäriin tai fysioterapeutille.

Siivonen sen sijaan haluaa ennaltaehkäistä vammojen syntymisen.

– Aikuisjoukkueilla on kehonhuoltoon omat viikoittaiset toimenpiteet. Miksi sitä ei ole jo junnuilla? Tällä hetkellä junnuilla kehonhuolto jää aktiivisten vanhempien varaan.

Marko ”Makke” Siivonen käyttää sensovalmennusta koko ajan. Kuva: Esko Tuovinen

Siivonen on tuonut maailmalta Suomeen aivojen ja hermoston toimintaan perustuvan sensofysiovalmennuksen.

Sen tieteellinen tausta löytyy toiminnallisen neurotieteen sensomotorisesta metodista.

Siivosen mukaan neljäsosalla ihmisistä hermosto ja aivot toimivat tavalla, johon valtavirtavalmennus ja kuntoutus tähtäävät. Kolme neljäsosalla aivot ja hermosto sen sijaan toimivat tavalla, johon perusvalmennus ja kuntoutus eivät anna riittäviä ratkaisuja. Tämä voi johtaa siihen, ettei hermoston työskentely ole estotonta.

– Hermoston pitäisi toimia vapaasti. Hermosto lähettää aivojen eri osa-alueille viestejä. Jos viesti menee synnynnäiselle alueelle, keho vahvistaa viestiä.

Siivonen puhuu asentotonuksesta eli siitä, toimiiko hermosto mekaanisesti vapaasti. Kun se toimii vapaasti tarkoituksenmukaisella lihastoiminnalla tuettuna, tulokset ovat parempia.

Jos taas hermostossa on esteitä, siitä aiheutuu pahimmillaan jopa urheiluvammoja.

Kiropraktikko Elina Pulkkinen toimii tiimissä mukana. Hän auttaa toiminnallisten esteiden ratkomisessa. Hän auttaa Hakkaraista kipeissä penikoissa. Kuva: Esko Tuovinen

Siivosen ja hänen kollegansa Mari Rautiaisen koekaniinina on yleisurheilua harrastava Sisu Hakkarainen, 12.

Kartoituksessa muun muassa nojataan hoitajaan, nostellaan polvia vuoron perään ja katsotaan, kuinka asiakas reagoi ärsykkeisiin pään kummallakin puolella.

Sensovalmennuksessa hermostotyyppejä on neljä. Siivosen ja Rautiaisen testeissä Hakkarainen paljastuu c-hermostolla varustetuksi.

Samanlaisella hermostolla varustetut ihmiset toimivat erilaisissa tilanteissa samankaltaisesti, koska aivot lähettävät viestejä samankaltaisesti.

Testien jälkeen Rautiainen kommentoi, ettei Hakkaraista saa lenkille ennen kuin hän tietää, miksi lenkille pitää mennä.

– Lataudut omassa maailmassasi, tykkäät kavereista ja porukassa toimimisesta, mutta tarvitset myös yksinoloa. Pidät myös siitä, että asiat tehdään tietyssä järjestyksessä. Esimerkiksi, jos valmentaja sanoo, että tee näin, näin ja näin. Teet ne annetussa järjestyksessä. Jalkapallossa taas pidät enemmän pystysyötöistä kuin poikittaisista.

Hakkarainen nyökkää.

– Näin on.

Testauksesta tulee vähän mieleen psykologinen testi. Nyt vain kysymysten sijaan vastataan keholla.

 

Kuva: Esko Tuovinen
Kuva: Esko Tuovinen

Siivonen on valmentanut muun muassa lentopalloilijoita 20 vuotta, jonka aikana hän innostui sensofysiovalmennuksesta.

– Halusin, että urheilijani pärjäävät muita paremmin.

Sensovalmennus onkin vienyt miestä muun muassa Sveitsin alppimaanjoukkueen valmentajaksi asti. Nykyään Siivonen on yksi neljästä eurooppalaisesta sensofysio-opettajasta ja käy kouluttamassa ympäri Eurooppaa.

Siivosen mukaan sensofysiovalmennuksen avulla urheilija voi nopeammin saavuttaa tavoitteensa.

– Hermostoon jää turhia liikemalleja.

Sensofysiohoidossa katsotaan paitsi hermostoa myös mitä keho tarvitsee toimiakseen paremmin.

Hakkaraisella tukossa ovat penikat, ja molemmissa säärissä on virheasennot. Myöskään takareisien hermotus ei toimi kunnolla. Niissä auttaa kiropraktikko Elina Pulkkinen. Hän aktivoi lihaksia ottamaan paremmin vastaan käskyjä.

Hakkarainen saa myös Rautiaiselta yksinkertaisen kotiharjoituksen, jonka idea on parantaa hermoston toimivuutta. Hänen pitää istua tuolissa pää takakenossa silmät kiinni ja liikuttaa kädet ristiin rinnan päälle, samoin jalat. Tämä harjoitus pitää tehdä päivittäin neljän viikon ajan.

– Pitkälti tämä on sensovalmentajan ja kiropraktikon yhteistyötä, Rautiainen kertoo.

Siivosen mukaan usein nuorilla urheilijoilla rasitusvammat ovat seurausta siitä, ettei hermotus toimi kunnolla.

– Haluamme ennalta ehkäistä vammojen syntymisen. Sen vuoksi teemme yhteistyötä junnujen kanssa. HÄSA