Marko Hytönen istui vankilassa toukokuun puolivälistä syyskuun lopulle. Hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen 24. syyskuuta. Kela myönsi miehelle tämän vankilassaoloaikana perustoimeentulotukea, joka ohjattiin hänen vuokranantajalleen.
Vankilasta vapauduttuaan Hytönen yritti nostaa tililtään toimeentulotukea, syyskuun lopun osalta 99,48 euroa. Forssalainen yllättyi, kun tili olikin noin 25 euroa miinuksella.
– Yritin selvittää asiaa, mutta pankissa, perintätoimistosta, Kelassa ja sosiaalitoimistossa minua palloteltiin luukulta toiselle, eikä kukaan ottanut vastuuta. Pankissakin virkailijat pyörittelivät käsiään, Hytönen harmittelee.
Kun mies tarkisti asiaa pankissa, kävi ilmi, että tililtä on otettu pankin veloituksina sen omia, Hytöseltä vankila-aikana maksamatta jääneitä palvelumaksuja. Pankki oli aikansa karhunnut palvelumaksuja, mutta siirsi sitten saatavansa perintäyhtiön hoidettavaksi. Hytöselle maksetusta toimeentulotuesta pankki veloitti myös perintätoimiston saatavia, jotka ovat huomattavan suuri osuus noin 124 euron kokonaisvelasta.
– Ennen lokakuun toimeentulotuen myöntämistä rahaa ei ole yhtään. Asunto sentään on, ja vanhemmat asuvat Forssassa, heillä saan ruokaa. Sanoinkin eri viranomaisille, että näinkö yhteiskunnan on tarkoitus kohdella henkilöä, joka yrittää päästä takaisin normaaliin elämään. Pitääkö minun palata rötösten tielle saadakseni rahaa, Hytönen kertoo.
”Pyrimme löytämään ratkaisun”
Myyntijohtaja Heikki Malmi Lounaismaan Osuuspankista puhuu asiasta yleisellä tasolla. Hän muistuttaa, että pankki rakentaa asiakkaalle edullisimman paketin pankkitilin avaamisen yhteydessä. Pankki myös muistuttaa aina etukäteen tililtä menevistä palvelumaksuista, jotta asiakas osaa varautua niihin.
– Pyrimme tilinylitystilanteissa aina löytämään ratkaisun, jos asiakas on aktiivisesti meihin yhteydessä. Erityistapauksissa asioista voidaan neuvotella. Jos asiakas on passiivinen ja saldo kasvaa, pankki siirtää saatavansa perintään. Kun asia on mennyt perintään, sen korjaaminen on myöhäistä, Malmi kertoo.
Toimeentulotukea ei voi ulosmitata
Toimeentulotukea ei voida ulosmitata, sillä se on avustusta, joka on myönnetty sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen.
Luottolaitoslain 15 luvun 10 pykälässä todetaan, että ”talletuspankki ei saa vastasaatavallaan kuitata sellaisia yksityishenkilön tilillä olevia tai tälle maksettavaksi osoitettuja varoja, joita ei lain mukaan saa ulosmitata. Pankin on ennen kuittausta selvitettävä varojen ulosmittauskelpoisuus. Kuittausvaatimuksesta on ilmoitettava tilinomistajalle. Tämän momentin vastainen kuittaus on mitätön.”
Hytösen tapaus osoittautuu monelle viranomaiselle tapaukseksi, josta he eivät ole ennen kuulleetkaan. Näin on esimerkiksi kuluttajariitalautakunnassa.
Pankkien toimintaa valvovan viranomaisen Finanssivalvonnan johtava lakimies Sanna Atrila näkee ongelmallisena sellaisen tilanteen, jossa tilillä on vain ulosmittauskelvottomia varoja.
– Kuittausta koskevan pykälän soveltumista tilanteeseen olisi syytä pohtia tarkemmin. Valvonnassa asia ei ole erityisesti noussut aikaisemmin esiin, Atrila kertoo.
Finanssivalvonta ei ratkaise tai ota kantaa yksittäisiin riita-asioihin. Atrilan mukaan riidanratkaisussa (pankkilautakunta, kuluttajariitalautakunta tai käräjäoikeus) olisi mahdollista tutkia kaikki asiaan vaikuttavat oikeusnormit ja tapauksen tosiseikat.
Pankkilakimies: yhteys pankkiin, jos epäilee virhettä
Lounaismaan Osuuspankin pankkilakimies Juha-Matti Toikka toteaa, että yleisten tiliehtojen perusteella pankilla on oikeus veloittaa tilille tulevista varoista tilille merkityt pankin saatavat sekä saatavalle kertynyt viivästyskorko, huomautuskirjeen lähettämisestä perittävä maksu sekä muut saatavan perimisestä aiheutuvat maksut ja palkkiot.
– Luottolaitoslaki tosiaan asettaa kuittaukselle tiettyjä rajoituksia. Kuittauksen rajoitus ei koske tilinomistajan nimenomaiseen valtuutukseen perustuvia veloituksia tilillä olevista varoista, Toikka sanoo.
Meneekö pankin ja asiakkaan välinen tiliehtosopimus siis luottolaitoslain edelle?
– Jos asiakas epäilee, että kuittaus on tehty ulosottokelvottomista varoista, tulee hänen olla yhteydessä omaan tilipankkiinsa asian selvittämiseksi, Toikka vastaa. HäSa
Tukea ei makseta käteisenä
Varatuomari Outi Mannonen OK-Lakipalvelu ky:stä muistuttaa, ettei kansalaisella ole velvollisuutta avata pankkitiliä esimerkiksi tukien tai palkan saamista varten.
Marko Hytösen tapauksessa koko selkkaukselta olisi vältytty, mikäli Hytönen olisi tajunnut toimeentulotukihakemusta täyttäessään pyytää rahat muualle kuin pankkitililleen.
Etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen Kelasta kertoo, että tukea ei makseta enää asiakkaalle käteisenä, mutta se on mahdollista saada prepaid-maksukortille.
– Käteismaksatusta ei ole Kelassa käytössä, koska palvelua ei ole enää pankeilta saatavissa kaikilta paikkakunnilta ja se on hyvin kallista ja riskialtista. Käytäntö on sama kaikilla paikkakunnilla, Valkonen kertoo.
Toimeentulotukea saavilla ulkomaalaisilla ei ole edes mahdollisuutta avata suomalaista pankkitiliä. Miten he saavat tukensa?
– Kun asiakkaalla ei ole pankkitiliä eikä henkilöllisyystodistusta, maksaminen hoidetaan prepaid-maksukortille. Asiakkaalle voidaan myös antaa maksusitoumus esimerkiksi elintarvikkeiden ja lääkkeiden hankkimista varten, Valkonen sanoo.
