Kanta-Häme

Martti Raekunnas: Kovan hyttyskesän ennustelu on pelkkää arvailua

 

Miten voi olla mahdollista, että vielä yöpakkastenkin aikaan talossa lentelee jo kärpäsiä? Martti Raekunnas on entinen Opettajankoulutuslaitoksen biologian ja maantieteen lehtori, joka on kirjoittanut yli 50 oppikirjaa. Iittalassa asuva eläkeläinen on siis juuri oikea mies vastaamaan, miksi ensimmäiset kärpäset alkoivat pörrätä puutaloissa jo kolme viikkoa sitten.
 
– Monet kärpäset ovat aikuistalvehtijoita ja niitä saattaa olla esimerkiksi puutalojen laudoituksen välissä valtavina mattoina, Raekunnas kertoo.
 
– Kun ympäristön lämpötila nousee, kylmähorroksessa olleet kärpäset kömpivät lautojen välistä huonetiloihin. Hyönteiset voivat talvehtia eri kehitysvaiheissa ja aikuisena talvehtivat nähdään ensimmäisenä lentelemässä. Tällaisia ovat esimerkiksi nokkos- ja sitruunaperhoset, jotka ihmiset huomaavat myös niiden värikkyyden ansiosta.
 
Talvehtivilla hyönteisillä on oma ”pakkasnesteensä”, jota Raekunnas luonnehtii eräänlaiseksi suolaliuokseksi. Soluissa oleva neste kestää pakkasta aina 30 asteeseen saakka.
 
– Lumihan on erittäin hyvä eriste ja maan pinnassa on kylmilläkin keleillä korkeintaan yhden asteen verran pakkasta. Vähälumiset talvet ovatkin kriittisiä lumen alla talvehtiville lajeille.
 
Pörriäisten bensa-asemat
Ensimmäisiä kevään siivekkäitä ovat myös yöperhoset, joita saattaa nähdä jo pakkasillakin. Yöperhoset pystyvät lämmittelemään siipiään värisyttämällä, samoin kuin mehiläisetkin. Alkukevään hankien aikaan vähäiset ravintolähteet ovat arvaamattomassa arvossa hyönteisten maailmassa.
 
– Hyönteisten kropat ovat talven jäljiltä todella kuivassa kunnossa. Pajuista ja raidoista kärpäset, mehiläiset ja perhoset saavat polttoainetta kuin bensa-asemalta ikään.
 
– Tunnelma on varmasti vähän kuin ravintolaan pääsisi. Siksi ihmisten kannattaa näitäkin kasveja suojella ja vaalia.
 
Kevään merkkejä ovat myös vinteille ja liitereille ilmestyvät pikkuruiset ampiaispesät.
 
– Ampiaisista talvehtii vain naaras, joka rakentaa pienen pesän, jossa se kasvattaa itselleen ensimmäiset, naaraspuoliset apulaiset.
 
– Näiden apurien kanssa se tekee noin kuukaudessa yhdyskuntapesän, jonne ensimmäiset koiraat ilmaantuvat vasta heinä-elokuussa.
 
Koteloissa talvehtivat, puhtaanvalkoiset perhoset tarvitsevat kehittyäkseen muutaman viikon lämpimän jakson, joten niitä nähdään yleensä vasta toukokuun puolivälissä. Munana talvensa viettäneet, kuten häiveperhoset, nousevat siivilleen vasta heinäkuussa.
 
Hyttynen tulee toukokuussa
Hyttynen talvehtii vesieläintoukkana pohjamudissa, josta se sitten aikanaan nousee pinnalle haukkaamaan ilmakehän happea. Ensimmäiset hyttyset aikuistuvat toukokuun loppupuolella. Ihmisen verta imevä inisijä on aina naaras, joka tarvitsee valkuaisainetta munien kehittymiseen. Koirashyttynen juo vain kukkien mettä, parittelee ja heittää henkensä.
 
Muutaman viikon myöhästynyt kevät on saanut jotkut povailemaan ennätysrunsasta hyttyskesää.
 
Raekunnas suhtautuu ennustuksiin epäilevästi.
 
– Kevään myöhästymiselle ei ole kesän hyttysten määrään kyllä mitään vaikutusta, vaan kysymys on enemmänkin lumen sulamisesta syntyvistä lätäköistä.
 
– Jos on kuivaa tai tuulista, lätäköt voivat haihtua vikkelästikin. Kyllä kesän hyttysten määrän ennustaminen on tässä vaiheessa pelkkää spekulaatiota, sillä mitään varmaa ei pystytä sanomaan.