Kanta-Häme

Massaa riittäisi Hattulan biokaasulaitokselle

Hattulaan kaavailtuun biokaasulaitokseen riittäisi raaka-ainetta lähialueelta, selviää Hämeen ammattikorkeakoulun tekemästä tutkimuksesta.

Hamk selvitti kesällä Hattulan kunnan tilauksesta, millaiset mahdollisuudet olisi saada biojätettä kunnan lähitienoolta. Tuloksia esiteltiin Hattulassa torstaina.

– Kyse on alustavasta selvityksestä, joten tätä ei voi käyttää päätöksenteon pohjana, painotti aineistoa esitellyt yliopettaja Antti Peltola.

Kunnanjohtaja Lauri Inna on ensi töikseen alkanut ajaa uutta biokaasulaitosta Hattulaan. Tammikuussa kunnan johdossa aloittaneen Innan johdolla kunta on hakenut jo maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriöltä investointitukea laitoksen kehittämishanketta varten.

Nyt kaavailtu biokaasulaitos ei suoranaisesti liity Merveen kaavailtuun bioenergiakeskukseen.

– Tämä on ikään kuin spin off -idea Mervestä, Inna sanoo.

Hamkin tekemän selvityksen mukaan biokaasulaitos voisi saada raaka-ainetta esimerkiksi lähikuntien keskuskeittiöiden biojätteistä, eläintilojen ylijäämälannasta, kotitalouksien biojätteestä ja jätevedenpuhdistamojen lietteestä.

Selvityksen mukaan pienen, noin 20 000 tonnia biojätettä vuodessa käsittelevän laitoksen voisi saada pyörimään jo paikallisen maatalouden biojätteellä ja sivutuotteilla. Jopa Panssariprikaatin ylijäämäruokaa voisi käyttää.

Suurista jätemassoista, kuten kotitalouksien biojätteiden käsittelystä, joutuisi biokaasulaitos sen sijaan kilpailemaan muiden toimijoiden, kuten Karanojalla toimivan St1 Biofuels -laitoksen kanssa.

Hamk selvitti myös biokaasulaitoksen mahdollisia sijaintivaihtoehtoja. Esimerkiksi kantatie 130:n lähelle sijoitetun laitoksen lähellä sijaitsisi myös Gasumin maakaasuputki, johon biokaasu voitaisiin pumpata.

Kunnanjohtaja Innan mukaan hanketta suunnitellaan yhdessä aurinkovoimapuiston kanssa, ja työ- ja elinkeinoministeriölle tehty investointitukihakemus kattaa molemmat.

Tukea on hänen mukaansa haettu noin 40 prosentille kaikista suunnitelluista kustannuksista. Ministeriöltä on Innan mukaan haettu 10 miljoonaa euroa. Tukipäätökset tulevat ensi vuoden alussa.

Taustalla on myös käytetty samoja selvityksiä kuin Merven bioenergiakeskukseen.

– Biokaasulaitos on kiinnostava, koska meillä on jo maakaasuinfraa olemassa. Biokaasun tulevaisuudennäkymät ovat mielenkiintoisia ja rohkaisevia, toteaa Inna.

Hamkin selvityksessä kirjataan, että biokaasua voisi hyödyntää joko paikalliseen lämmön- tai sähköntuotantoon tai sitä voisi jatkojalostaa liikenteen polttoaineeksi.

Biokaasulaitosta suunnitellaan Hattulaan uuden aurinkovoimapuiston kanssa, ja laitosta varten on jo perustettu hankeyhtiö. Kunnan lisäksi hankkeessa ovat tukihakemuksen kuvauksen mukaan myös Ilmatar Windpower sekä Ene Solar Systems -yhtiöt.

Inna ei toistaiseksi kuitenkaan yksilöi biokaasulaitoshankkeesta kiinnostuneita yhtiöitä. Hänen mukaansa syksyn aikana on myös tarkoitus kartoittaa, ketkä kaikki olisivat halukkaita osallistumaan hankkeeseen.

Hattulan kunnan lopullinen rooli on myös kokonaisuudessa epäselvä.

Sekä biokaasulaitos että aurinkovoimapuisto on hänen mukaansa tarkoitus esitellä laajemmin poliittisille päättäjille, kun suunnitelmat etenevät. HäSa