Kanta-Häme

Mätäkuun myytissä on jotain perääkin

Mätäkuu on kansanperinteestä tuttu, kuukauden mittainen ajanjakso loppukesällä. Satoja vuosia se merkittiin kalentereissa alkavaksi 23. heinäkuuta ja päättyväksi 23. elokuuta. Suomessa käsitteen otti käyttöön jo 1500-luvulla Mikael Acricola ja almanakoista se poistui vasta vuonna 1996. Kansan uskomuksissa mätäkuuta pidettiin terveyden kannalta erityisen vaarallisena aikana, jolloin haavat tulehtuivat erityisen helposti. Myytti sai tukea vuonna 2009, kun Töölön sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan riski leikkaushaavan merkittävään tulehtumiseen oli heinä-elokuussa kaksi kertaa muuta vuotta suurempi.
 
– Kyllähän näistä asioista on monenlaisia näkemyksiä, mutta muistan lukeneeni, että mätäkuusta on tehty myös väitöskirja, työterveyslääkäri Mika Heikkinen Linnan Klinikalta sanoo.
 
– Sen mukaan infektioriski on tällä ajanjaksolla noin 30 prosenttia suurempi. 
Haavoja metsälenkiltä
 
Kesän lämpimät ja kosteat kelit suosivat monenlaisten bakteerien ja tautien leviämistä. Lomien loppumisen aikaan podetaan tulehtuneita haavoja, erilaisia ihoinfektioita, mutta myös nielutulehduksia ja angiinoita.
 
– Perstuntumaltahan nämä asiat liittyvät aika paljon siihen, että ihmiset liikkuvat porukoissa paljon muuta vuotta enemmän ja tartuttavat toisiaan.
 
– Kevyt vaatetus ja luonnossa liikkuminen tuovat sitten mukanaan näitä haava-asioita ja tulehtuneita nilkkoja. Lääkärin näkökulmasta loppukesästä ovat tulollaan vielä hirvikärpästen joskus viikkokausiakin kiusaa tekevät puremat ja erilaisten pörriäisten levittämät taudit, kuten jänisrutto ja nivelrokko.
 
Helteillä bakteerit lisääntyvät ruoka-aineissa hyvin nopeasti ja ruokamyrkytysten ja ripulitautien riski kasvaa huomattavasti. 
 
– Tämä on kyllä ihan päivänpolttava kysymys tällä hetkellä, Heikkinen sanoo.
 
– Vaikka suomalaisten vatsataudeista 80 prosenttia on virusperäisiä, niin kyllä kotimaista alkuperää olevaa salmonellaakin jatkuvasti löytyy. Tartunnanlähteinä ovat usein huonosti valmistettu kana, majoneesipohjaiset ruuat tai pesemättä jäänyt salaatti.
 
Mätäkuun juttu?
 
Mätäkuun perinne juontaa alkunsa jo tuhansien vuosien takaa muinaisesta Mesopotamiasta, jolloin kesän kuumin aika tunnettiin koiranpäivien nimellä. Nimensä tuo kolmisen viikkoa kestänyt aika oli saanut Canis Majorin eli Ison Koiran tähtikuviosta ja sen kirkkaimmasta tähdestä Siriuksesta eli Koirantähdestä, joka heinäkuun puolenvälin jälkeen tulee pois Auringon takaa ja alkaa näkyä aamuisin juuri ennen auringonnousua. 
 
Mätäkuu-nimitys on oikeastaan käännösvirheen seurausta.  Saksassa otettiin käyttöön sana Rodenmonat, joka tarkoittaa kaskeamiskuuta . Tanskalaiset käänsivät sanan muotoon råddenmåned (mätäkuu). Tämä termi kulkeutui sitten Tanskasta Ruotsiin ja viimein myös Suomeen. 
 
Kansankielessä puhutaan joskus mätäkuun jutuista. Näillä tarkoitetaan heinä–elokuussa julkaistuja, luotettavuudeltaan epämääräisiä uutisia, jotka saavat palstatilaa, koska kesällä tapahtuu tavallista vähemmän uutisoimisen arvoisia asioita.
 
Lähteet Duodecim-lehti, Wikipedia

Päivän lehti

1.6.2020