Kanta-Häme Janakkala

Matti Valtonen: Sote ansaitsee leveämmät hartiat eli maakuntamallin – Päivittäisten palvelujen pitää kuitenkin pysyä lähellä

Matti Valtonen kertoo kesän aikana miettivänsä, mitä ryhtyy eläkkeellä tekemään. Esimerkiksi kirjoittaminen, historia ja käsillä tekeminen kiinnostaisivat. Kotipaikkana hänellä säilyy Janakkala. Kuva: Pekka Rautiainen
Matti Valtonen kertoo kesän aikana miettivänsä, mitä ryhtyy eläkkeellä tekemään. Esimerkiksi kirjoittaminen, historia ja käsillä tekeminen kiinnostaisivat. Kotipaikkana hänellä säilyy Janakkala. Kuva: Pekka Rautiainen

Miten Suomi on muuttunut runsaassa 30 vuodessa? Ja miten, jos aikaperspektiivinä on useamman sukupolven elinikä?

Tätä Matti Valtonen on pohtinut nyt, kun hän on jäänyt eläkkeelle Janakkalan kunnan perusturvajohtajan virasta. Hän ehti palvella Janakkalaa yli 33 vuotta.

– Köyhyys ei ainakaan ole hävinnyt mihinkään, hän sanoo.

Kaikilla ei mene vieläkään hyvin

Siksi hän halusi, että tämä haastattelu tehdään Janakkalan Laurinmäen torpparimuseossa.

– Täällä näkee, miten suomalaiset elivät kaksi kolme sukupolvea ennen meitä. Ei niin kauan aikaa sitten.

Olosuhteet ovat tietysti monin tavoin muuttuneet paremmiksi noista ajoista, mutta silti tilastot kertovat, ettei läheskään kaikilla mene hyvin.

– Yli 400 000 suomalaiselle maksettiin viime vuonna perustoimeentulotukea, lapsiperheköyhyydessä eli 119 000 lasta, pienituloisia oli 650 000, Valtonen luettelee.

Monet palvelut ovat sentään parantuneet vuosikymmenten saatossa.

– Aika moneen asiaan saa nykyään apua, mutta se ei poista tosiasiaa, että puutteitakin yhä on.

Yhteisön tuki puuttuu monelta

Museoalueen torppa kertoo myös ajasta, jolloin ihmisten elämä oli yhteisöllistä: omaiset, suku ja naapurit olivat tärkeitä ja auttoivat toinen toistaan. Tämän päivän ihminen on paljon enemmän omillaan, kun ongelmat iskevät. Siksikin yhteiskunnan tukea tarvitaan enemmän kuin ennen.

Valtonen on johtanut Janakkalan terveys- ja sosiaalitointa eli sitä kuuluisaa sotea, jonka uudistamisesta on kohkattu jo vuosikaudet. Hän kannattaa sote-työn pohjaksi maakuntamallia, joka tietäisi, että iso osa tehtävistä otettaisiin kunnilta pois.

– Kyllä näiden asioiden hoitamiseen tarvitaan nykyistä leveämmät hartiat.

Valtonen muistuttaa, että jo nykyään monella kunnalla on vaikeuksia saada sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä. Maakunnalla olisi tähänkin enemmän rahkeita.

Palvelut eivät saa karata kauas

Moni pelkää, että sote-ratkaisu vie palveluja nykyistä kauemmaksi kansalaisista. Matti Valtosen mielestä tässä pitääkin olla tarkkana.

– Ihminen voi joutua vaativaan sydänoperaatioon kerran elämässään. Ei silloin ole väliä, vaikka pitäisi mennä satojen kilometrienkin päähän. Mutta se työ, jota tehdään ihmisten hyväksi päivittäin… On tärkeää, ettei sellainen karkaa kauas.

Toisaalta palvelujen keskittäminen ei ole nykymallissakaan uutta.

– Janakkalan kunnassa oli lastenvalvojan virka 1920-luvulta alkaen viime vuodenvaihteeseen saakka. Mutta tästä vuodesta alkaen maakunnassa toimii perheoikeudellinen yksikkö, ja sinne meidänkin lastenvalvojamme siirtyi. On hyvä, että tällaiset erityisosaamista vaativat palvelut keskitetään. Yhden työntekijän yksikkö on yksinkertaisesti liian haavoittuva.

Kansanterveys unohtunut

Yksi asia Valtosta harmittaa nykyisessä sote-keskustelussa.

– Kaikki toitottavat vain sitä, että pitää päästä nopeasti lääkäriin. Kukaan ei puhu enää kansanterveydestä, jonka edistäminen pitäisi lääkärin loitolla kaikkein tehokkaimmin. Mutta aihe ei taida olla mediaseksikäs.

Toinen kaksipiippuinen asia on vanhustenhuollon 0,7:n hoitajamitoitus, joka on kirjattu nyt uuteen hallitusohjelmaan.

– Ettei vain käy niin, että ne uudet hoitajat imetään kotihoidosta. Silloin mennään ojasta allikkoon.

 

 

 

Tiimityö tuottanut tulosta

Kunnallinen työ perusturvassa ja muutenkin on Valtosen mukaan tiimityötä, josta kiitos kuuluu kaikille. Janakkalassa yhteistyö on sujunut Valtosen mielestä hyvin niin kunnan työntekijöiden kuin kuntapoliitikoiden kanssa.

– Kaiken aikaa ei ole oltu samaa mieltä, mutta asioita on saatu edistymään. Olen pitänyt tämän kokoisesta kunnasta, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja tulevat juttelemaan. Välillä maitolitran hakeminen kaupasta on voinut kestää kaksi tuntia, mutta se on ollut ihan myönteinen asia.

Matti Valtonen tuli Janakkalaan Tuuloksesta, ja sitä ennen hän teki sosiaalityötä Helsingin Jakomäessä. Kotoisin hän on meren ääreltä Uudestakaupungista.

– Merta on joskus ikävä, mutta en ole muuttamassa Janakkalasta mihinkään. HÄSA