Kanta-Häme Hämeenlinna

Mättö-grillin kanta-asiakkaat ovat raavaita äijiä – Heille riittää ketsuppi salaatiksi

Mättö-grillillä ei turhia hienostella, vaan huumori voi olla niin hurttia, että se nostaa punan poskille.
Aaro Kaskenmäki tekee Mättö-grillillä rahtaria, jossa on makkaraperunoiden lisäksi vielä jauhelihapihvi ja paistettu kananmuna sekä kyytipoikana kasa pekonia. Kuva: Riku Hasari
Aaro Kaskenmäki tekee Mättö-grillillä rahtaria, jossa on makkaraperunoiden lisäksi vielä jauhelihapihvi ja paistettu kananmuna sekä kyytipoikana kasa pekonia. Kuva: Riku Hasari

Ottaisiko sitä Basistin vai Mätön? Miehelle voisi viedä Mätön, jossa on kaksi kokolihapihviä, kaksi munaa ja läjä pekonia. Vai pitäisikö sittenkin sortua Äijäpannuun? Siinä ei ole lihottavia ranskalaisia, vaan makkaroita, pekonia, neljä paistettua kananmunaa ja sipulia.

Neljä vuotta sitten Intiasta Hämeenlinnaan muuttaneet Tarun Kakkar ja Ritika Malhotra eivät epäröi hetkeäkään, vaan tilaavat itselleen hotsit yhdellä. Rasva tirisee lupaavasti.

– Kun muutimme tänne, tulimme ihan ensin tälle grillille ja söimme elämämme ensimmäiset hotsit. Sen jälkeen emme ole muulla grillillä käyneet. Hotsi on hyvää, pariskunta hymyilee kohteliaasti.

Keskussairaalan röntgenlääkärinä työskentelevä Tarun Kakkar on aloittanut juuri kesälomansa ja päättänyt juhlia sitä hotsilla. Lääkäri tietää, miten pitäisi syödä, mutta joskus on lääkärinkin vain ihan pakko saada mättöä ja vaihtaa vapaalle.

Ensimmäiset makkaraperunat eivät unohdu

Grillillä kasviksilla tarkoitetaan kurkkusalaattia ja tomaattiketsuppia, eivätkä annokset ole nähneet kansallisia ravitsemussuosituksia.

Ensimmäiset Mätön makkaraperunat olivat unohtumaton kokemus. Onneksi tuli valituksi pieni annos, sillä sekin painoi ainakin puoli kiloa.

– Me myymme sellaista syntisen hyvää äijäruokaa. 80 prosenttia asiakkaistamme on miehiä, jotka tekevät raskasta fyysistä työtä, Mättö-grilliä luotsaava Tanja Koskela nauraa iloisesti.

Vähän yli neljä vuotta sitten Tanja Koskela ja hänen miehensä ostivat vanhan Jolly-grillin aivan Poltinahon liikenneympyrän kainalosta.

Perheen ajatuksena oli tehdä grillistä 80-luvun retrokioski, mutta ajatus jäi lopulta aikomukseksi. Jolly muuttui lopulta astetta roisimmaksi Mätöksi sen kummempia suunnittelematta.

Mättö on ollut alusta asti ahkerasti naamakirjassa ja ottanut kuin huomaamatta asiakkaansa mukaan toimintaan. Asiakkaat ovat esimerkiksi itse keksineet suuren osan annoksista.

Ihan pelkästä rahasta ei Tanja Koskela työtään sano tekevänsä.

– Vähän aikaa sitten ryhmässä ehdotettiin, että grillille tulisi myös persaukisten omia annoksia. Me teimme 3,50 euron peruna-annoksia, joita on aina valmiina grillillä. Tuo 3,50 on omakustannehinta, Koskela huomauttaa.

Ritika Malhotra ja Tarun Kakkar tietävät kokemuksesta, että kun hotkii hotsin lounaaksi, ei muuta sitten tarvitsekaan laittaa suuhunsa enää sen jälkeen. Kuva: Riku Hasari
Ritika Malhotra ja Tarun Kakkar tietävät kokemuksesta, että kun hotkii hotsin lounaaksi, ei muuta sitten tarvitsekaan laittaa suuhunsa enää sen jälkeen. Kuva: Riku Hasari

Hodarit saapuivat Hämeenlinnaan 1950-luvulla

Tanja Koskela ei olisi koskaan uskonut päätyvänsä grillikioskiin töihin. Nyt hän on seisonut rasvan käryssä jo 32 vuotta. Pikkuhiljaa yritys on siirtymässä pojan hoidettavaksi.

– Tämä on äärimmäisen raskasta työtä fyysisesti, mutta myös henkisesti, sillä tässä pitää olla aina valmis kuuntelemaan asiakkaita.

Kolme vuosikymmentä on muuttanut grillikioskeja. Ensi alkuun vaihteluksi riitti se, että hampurilaisessa vaihdettiin paistetun kananmunan tilalle ananaskiekko. Nyt trendit tulevat ja menevät ja niitä pitää seurata myös kioskissa. Erilaisia aterioita on useita kymmeniä, mutta silti vanhat kunnon munahampurilaiset, makkaraperunat ja hotsit pitävät pintansa.

Syökö Tanja Koskela itse grilliruokaa?

– Se on sellainen syntinen pahe, johon on joskus ihan pakko sortua. HäSa

Perinteiset grillikioskit taistelevat olemassaolostaan, vaikka street foodin eli katuruuan suosio kasvaakin koko ajan. Joidenkin arvioiden mukaan kioskeja on jäljellä enää alle sata, mutta tarkkaa lukumäärää ei kukaan tiedä. Kymmenen vuoden aikana parisataa kioskia on pannut lapun luukulle.

Hämeenlinnassa myytiin ensimmäisiä hot dogeja jo 1950-luvun lopulla. Nakkikioski oli Viipurintiellä Verkatehtaan kulmassa.

Alkuperäinen Vallin grilli sijaitsi 1960-luvulla nykyisessä ykköskorttelissa Sokoksen pihalla. Grilli joutui muuttamaan lopulta Hallituskadun ja Rauhankadun risteykseen ennen kuin se purettiin muutama vuosi sitten.

Vaikka Vallin grillin omistajat vaihtuivatkin, muistetaan se aina Sirkka Vallista. Hän keksi hämeenlinnalaisen grillierikoisuuden, hotsin.

Hämeenlinnassa toimii tällä hetkellä Yömakkaran lisäksi ainakin Mättö grilli, Ravari ja Marin grilli.

Pekoni kruunaa aterian kuin aterian. Kuva: Riku Hasari
Pekoni kruunaa aterian kuin aterian. Kuva: Riku Hasari

Hampurilaisketjujen nousu valtaan 1970-luvulla

Varsinaiset grillikioskit rantautuivat Suomeen 60-luvun alussa. Hämeenlinnalainen Yömakkara on toiminut jo vuodesta 1963 lähtien, ja Heikki Salmela avasi ensimmäisen Hesburgerin jo vuonna 1966 Naantaliin.

Hampurilaisia alettiin myydä Suomessa ennen kaikkea suurissa hampurilaisketjuissa. Hesburgerin jälkeen Suomeen perustettiin 70-luvun puolivälissä Carrols, joka myytiin nopeasti kasvaneelle Hesburgerille vuonna 2002.

1980-luvun alussa Alko toi suomeen ruotsalaisen Clockin jolla oli Helsingissä puoli tusinaa ravintolaa 1990-luvulle asti. Burger King toimi Helsingissä ja Tampereella 1980-luvun alussa, kunnes Suomeen vuonna 1984 tullut McDonalds osti sen. Uudelleen Burger King tuli Suomeen vuonna 2013.

 

Katso videowww.hameensanomat.fi