Kanta-Häme

Me voitimme!

Kuurojen kulttuuripäivät Tampereella päättyivät viime viikonloppuna hämeenlinnalaisittain aurinkoisissa merkeissä. Palvelutalo ja työkeskus Sampolan teatterikerho voitti enesimmäisen palkinnon aikuisten ryhmäesitysten sarjassa.
 
– Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1956, Sampolan kulttuuritoiminnan puuhamies Veijo Bräyschy tietää.
 
– Kahden vuoden välein järjestettävät kulttuuripäivät lähtivät vaatimattomasti liikkeelle, mutta esimerkiksi nyt paikalla oli noin 250 kilpailijaa kulttuurin eri saroilta.
 
Teatterikerhon esitys oli nimeltään Pellekoulu ja sen juonen ideoi vastaavana ohjaajana toiminut Marianne Aro. Vartin mittaisessa näytelmässä tutustutaan klovnien koulun hiukan juonikkaaseen opettajaan, joka saa tarinan lopussa kunnon opetuksen oppilailtaan.
 
– Harjoitukset aloitettiin viime syksynä leikinomaisesti ja improvisaatioilla, omien sanojensa mukaan ryhmän apumiehenä toiminut Bräyschy sanoo.
 
– Näyttelijöiden kehittyessä asiaan paneuduttiin keväällä oikein kunnolla ja esitys hiottiin viimeisen päällä aina puvustusta myöten.

Uskomaton juttu

Pellekoulussa näyttelivät Sari Patja, Tuire Korpela, Terhi Aarnio, Kristiina Lång ja Heli Pylkkänen. Porukka jännitti kovasti, mutta kokemus oli palkitseva, sillä esitys sai myrskyisät aplodit. Voitto tuli ryhmälle täydellisenä yllätyksenä.
 
– Muut joutuivat esityspäivänä lähtemään paikalta aikaisin ja minä jäin yksin kuuntelemaan tuloksia, Pylkkänen kertoo.
 
– Kun sain tiedon finaaliin pääsystä, yritin tavoittaa porukkaa soitoilla ja tekstiviesteillä, mutta jouduin odottelemaan ensimmäistä vastausta melkein tunnin. Pää siinä meinasi mennä sekaisin, kun jännitin, että sopiiko loppukilpailuun osallistuminen kaikille. Onneksi kaikki sanoivat jees.
 
Teatterikerho on kokoontunut Sampolassa kahden viikon välein pariksi tunniksi kerrallaan. Kesäajan toiminta on telakalla.
 
– Olemme osallistuneet kulttuuripäiviin vuodesta 2006, mutta nyt ekan kerran voitettiin. Ihan uskomaton juttu, Bräyschy ihmettelee.
 
– Tämä on sellainen jymy-yllätys, jota voi verrata ainoastaan siihen, kun Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995. Saattaa hyvinkin olla, että teatteri-innostus nyt täällä Sampolassakin lisääntyy. Ja esitystähän voi tarvittaessa tilata, joten kuka tietää?

Ennakkoluuloja vastaan

Sampolan johtaja Pekka Vihanto on syystäkin ylpeä porukkansa menestyksestä.
 
– On hieno asia, että omat asukkaat pärjäävät tällaisessa hienossa sarjassa ja ovat myös mukana luomassa kuurojen kulttuuria.
 
– Suomessa on yksi viittomakielinen teatteri, mutta muuten teatteriesityksiin on aina tilattava erikseen tulkki, eikä asian järjestäminen ole kovin helppoa.
 
Palvelutalo Sampola tarjoaa vammaispalvelulain mukaista palveluasumista kuuroille ja kuurosokeille henkilöille. Asiakkaat tulevat palvelutaloon kunnan maksusitoumuksella ja maksavat itse asumiseen ja elämiseen liittyvät muut kustannukset. Arkea tuetaan järjestämällä toimintaa työkeskuksessa.
 
– Sampolan seinien sisältä löytyy kirjansidontaa, huonekalujen entisöintiä, harjoja, rottinkituotteita sekä tekstiilitöitä, Vihanto luettelee.
 
– Käytännössä tehdään tilauksesta oikeastaan kaikkea mitä vain osataan. Yksi viimeaikojen juttu liittyy juhlavuoden Sibelius-suklaasikareihin, joiden soittorasian puuosat on tehty täällä meillä.
 
Työkeskuksessa on aloitettu myös työllistämisohjelma, joka vie asukkaat paiskimaan hommia myös talon ulkopuolelle.
 
– Työllistämisohjelman kautta törmäämme ennakkoluuloihin, jotka koskevat sitä, kuinka kuuro pystyy kommunikoimaan arjen hyörinässä.
 
– Käytössä on monenlaisia apuvälineitä tekstiviesteistä tulkkipalveluun, joka ei maksa työnantajalle mitään. Onneksi meillä on paikallisia yhteistyöyrityksiä, kuten Onninen. Avaukset tällä alueella ovat olleet ihan hyviä.