Kanta-Häme Hämeenlinna

Meijeri on Hämeenlinnan vanhin yritys – Vuonna 1872 sitä oltiin jo lakkauttamassa

Arla-ryhmän perusmaitotuotteista noin puolet jalostetaan Hämeenlinnan Osuusmeijerissä.
Toimitusjohtaja Risto Koski korostaa, että meijeri on huolehtinut tuotannon tehokkuudesta. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan vanhin yritys, Tavastehus Meijeriaktiebolaget, aloitti maidon käsittelyn Rauhankadun ja Palokunnankadun kulmauksessa jo vuosia ennen kuin Hämeen Sanomien näytenumero ilmestyi vuonna 1871. Meijeri perustettiin osakeyhtiönä, sillä Suomessa ei ollut osuuskuntalakia. Kun Hämeenlinnan Osuusmeijeri perustettiin, osakeyhtiön maidontuottajat tulivat osuuskunnan jäseniksi ja myivät sille osakkeensa.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri käsitteli ja jalosti maitoa sekä laajensi liiketoimintaansa Hämeenlinnan keskustassa pitkään. Se rakennutti uuden meijerin vasta 1960-luvulla Kaurialan kaupunginosaan, jossa se yhä toimii.

Suomessa oli 427 osuusmeijeriä ja maidon myyntiosuuskuntaa vuonna 1949, kun niitä nyt on vain noin 40 meijeriä. Valiolla on meijereitä tusinan verran. Kymmenen meijeriyhtiötä tekee yhteistyötä Arlan ja sen Sipoon meijerin kanssa. Näiden lisäksi Suomessa on 17 meijeriä, joista kaksi on kansainvälisten yhtiöiden jäätelötehtaita.

– Ei ole ollut lainkaan selvää, että Hämeenlinnasta tuli paikkakunta, johon kasvoi suuri maitomeijeri, sanoo Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski.

Meijeritoiminta käynnistyi Hämeenlinnassa parin miljoonan litran voimin. Hämeenlinnan Osuusmeijerin vastaanottaman maidon määrä on noin satakertaistunut. Pienestä nyrkkipajasta kasvoi yksi Suomen suurimmista maitomeijereistä.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuotanto kasvoi yli sadan miljoonan litran vuonna 2006. Meijeri käsitteli viime vuonna 108,8 miljoonaa litraa maitoa.

 

Meijerirakennus kadun puolelta myymälän uusimisen jälkeen v. 1938.

 

Meijeri valmistaa perustuotteita, joita ovat maidot, piimät ja kermat. Niiden jalostajana se on erittäin suuri Suomessa.

– Valio on ylivoimaisesti Suomen suurin maidon perustuotteiden valmistaja. Arla-ryhmässä perustuotteita valmistavat Arlan Sipoon meijeri ja Hämeenlinna. Ne ovat perustuotteissa kutakuinkin yhtä suuria.

Satojen pienten meijerien sulauttaminen tosiinsa alkoi Hämeenlinnasta. Hattulan Meijeri sulautui Hämeenlinnan Osuusmeijeriin vuonna 1945. Seuraavien 16 vuoden aikana meijeriin sulautettiin Eteläisten, Tuuloksen ja Rengon meijerit. Turengin meijerin tuottajat siirtyivät Hämeenlinnaan vuonna 1963. Maitokaaren Iittalan meijerin maidot käännettiin Hämeenlinnaan vuonna 1973.

– Meijerillä on pitkät perinteet ja sen hallinto on ollut vahva, Koski sanoo.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri sai toisen meijerin tuottajat vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1999. Mouhijärven tuottajat jättivät oman osuuskuntansa, joka joutui taloudellisiin vaikeuksiin.

 

Hämeenlinnan Osuusmeijerin elämänlanka oli katketa Valion rakennejärjestelyissä. Meijeri jäi eloon useiden kiperien vaiheiden jälkeen.

Valion Turengin UHT-tehdas (Ultra High Temperature) oli käynyt pieneksi ja sen tuotantoa oli 1970-luvulla siirretty Hämeenlinnan Osuusmeijerin tiloihin. Valio halusi ostaa koko Hämeenlinnan meijerin ja muuttaa sen UHT-tehtaaksi. Osuuskunnan jäsenille tarjottiin 30 miljoonaa markkaa (5 045 638 euroa) meijeristä.

Hämeessä käytiin kampailu, jota kutsuttiin myös paikalliseksi meijerisodaksi. Lopulta Hämeenlinnan Osuusmeijerin edustajisto hylkäsi Valion tarjouksen vuonna 1983.

Valio muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1992. Hämeenlinnan Osuusmeijeri sai sen kanssa markkinointisopimuksen viimeisten meijerien joukossa aivan vuoden lopulla.

 

Valiossa ryhdyttiin 1980-luvulla suunnittelemaan maidonjalostuksen järjestämistä osuuskauppojen esimerkin mukaisesti alueosuuskuntamallilla. Hämeenlinna neuvotteli Valion länsiryhmän kanssa yhteistyöstä. Tuolloinen Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Jorma Ijäs kirjoitti meijerin 85-vuotislehdessä, että yhteistyöstä irrottauduttiin, koska ”siitä ei saatu selvää saunassakaan”.

Valion markkinointiyhteistyöhön perustuva toimintamalli kariutui, koska se ei saanut Kilpailuvirastolta poikkeuslupaa hintayhteistyöhön. Valio sai vuoden 1994 loppuun asti aikaa luopua laittomasta hintayhteistyöstä. Hämeenlinnan Osuusmeijeri reagoi päätökseen jäädyttämällä myyntinsä ja markkinointinsa siirron Tampereelle.

Valio otti tavoitteekseen yhden meijeriliikkeen, koska erilliset meijerit eivät saaneet yhdessä sopia markkinoinnista ja hinnoista. Suomen suurimmat osuusmeijerit yksi toisensa jälkeen siirtyivät osaksi Valiota.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri jäi yksin ilman varmuutta markkinoinnista ja jakelusta. Ingman Foodsin toimitusjohtaja Carl-Gustaf Ingman otti yhteyttä meijeriin lokakuussa 1993 ja tarjosi yhteistyötä. Osuusmeijerin ja Ingmanin yhteistyö käynnistyi seuraavan vuoden maaliskuussa.

Yhteistyö Ingman Foodsin kanssa kasvatti Hämeenlinnan maidonjalostusta vauhdilla. Meijeri jalosti maitoa vajaa 20 miljoonaa litraa vuonna 1994. Seuraavana vuonna se käsitteli jo 36 miljoonaa litraa maitoa.

– Tuotannon hyppäys oli tuolloin valtava. Kymmenessä vuodessa tuotanto noin viisinkertaistui, Koski kertoo.

 

Meijerin henkilöstö kasvoi reilusti noin 80:een 1990-luvulla. Tuotantoa on kuitenkin kaiken aikaa tehostettu niin, että vaikka tuotantomäärät ja tuotevalikoimat ovat yhä kasvaneet, työntekijöiden määrä ei ole enää kasvanut.

– Meijeri on maltillisesti vuosittain tehnyt investointeja. Kannattavuus on pidetty kaiken aikaa mielessä.

Meijeriä on laajennettu, uusia linjoja rakennettu ja tuotantoa automatisoitu. Koneiston kehittämisestä kertoo, että investoinnit olivat yli 22 miljoonaa euroa vuosina 2006–17.

Kilpailuviraston ratkaisut antoivat Hämeenlinnan Osuusmeijerille mahdollisuuden kasvattaa tuotantoaan. Kilpailuvirasto puuttui ensimmäisen kerran kovalla kädellä Valion toimintaan vuonna 1994. Maitoyhtiö sai tuolloin 5 miljoona markan seuraamusmaksun määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Korkein hallinto-oikeus vahvisti Valion 70 miljoonan seuraamusmaksun saalistushinnoittelusta vuonna 2016.

Kainuun Osuusmeijeri ja Osuuskunta Maito-Pirkka palasivat Valio-leiriin vuonna 1998. Kun Kilpailuvirasto antoi luvan yrityskaupoille, se määräsi Valio-ryhmän myymään vuosittain 150 miljoonaa litraa raakamaitoa kilpailijoille.

Suomen maidontuotannon rakennemuutosta kuvaa Hämeenlinnan Osuusmeijerin maidontuottajien lukumäärä. Osakkaina on nyt 112 tuottajaa, mutta he tuottavat lähes 50 miljoonaa litraa maitoa meijerille. HÄSA

Värikäs historia

Hämeenlinnan Meijeri perustettiin osakeyhtiönä vuonna 1871.

Suurten tilojen omistajia ja hämeenlinnalaisia virkamiehiä tuli sen osakkaiksi.

Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmasta hankittiin kiinteistö meijerille.

Kun meijeri tuotti suuria tappioita, sen lakkauttamista harkittiin jo vuonna 1872.

Maidontuottajat perustivat osuuskunnan vuonna 1919.

Sillä oli toimitilat Hallituskatu 19:n talossa, joka on nykyisin suojeltu.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri perustettiin vuonna 1926.

Vanha meijeriosuuskunta ja meijeriosakeyhtiö käytännössä sulautettiin tähän osuuskuntaan vuosina 1926–27.

Uusi meijeriyhtiö aloitti toimintansa osakeyhtiön kiinteistössä.

Meijerin tiloja laajennettiin jatkuvasti.

Suomen ensimmäinen meijerifuusio tapahtui vuonna 1945, jolloin Hattulan Osuusmeijeri sulautettiin Hämeenlinnaan.

Useita pieniä hämäläisiä meijereitä sulautettiin Hämeenlinnan Osuusmeijeriin 1950–60 -luvuilla.

Kaurialaan rakennettiin uusi meijeri vuonna 1966.

Valio olisi halunnut ostaa meijerin 30 miljoonalla markalla ja muuttaa sen UHT-tehtaaksi.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin edustajisto hylkäsi Valion ja meijerin sopimuksen vuonna 1983.

Osuusmeijeri irtautui vuonna 1993 neuvotteluista, joiden tarkoituksena oli muodostaa Valio-ryhmään alueosuuskunnat.

Valio otti tavoitteekseen yhden meijeriliikkeen mallin.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri ei myynyt meijeriään ja irtautui Valio-yhteistyöstä.

Meijerin ja Ingman Foodsin yhteistyö alkoi vuonna 1994.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuotanto viisinkertaistui nopeasti.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin markkinointi siirtyi kokonaan Ingman Foodsille vuonna 2002.

Meijerin tuotanto kohosi yli 100 miljoonan litran vuonna 2006.

Arla osti kokonaan Ingman Foodsin vuonna 2008.

Markkinaoikeus määräsi Valiolle 70 miljoonan euron seuraamusmaksun saalistushinnoittelusta vuonna 2014.