Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan Meijerioppilaitos on Suomessa alansa ainoa koulu - "Vastaamme siihen, mitä teollisuus tarvitsee"

Hämeenlinnassa on Suomen alan ainoa koulu, joten valmistuneet työllistyvät hyvin.
Julia Humalajoki (vas.) ja Katja Inkeroinen maitopastöörin äärellä.
Julia Humalajoki (vas.) ja Katja Inkeroinen maitopastöörin äärellä.

Meijeristeiksi opiskelevat riihimäkeläinen Julia Humalajoki ja loimaalainen Katja Inkeroinen valitsivat alan osittain siksi, että työtä on varmasti tarjolla.

– Olen entiseltä ammatiltani lähihoitaja. Sitten ajattelin, että haluan jotain erilaista. Meijeristeillä on hyvät työllisyysnäkymät, Humalajoki sanoo.

Inkeroinen sanoo arvostavansa monipuolista koulutusta, josta jokaiselle löytyy jokin asia, joka sytyttää. Koulussa on kaksi laboratoriotakin, joissa tutkitaan mikrobiologian ja kemian juttuja, esimerkiksi tuotteiden rakennetta ja siihen liittyviä rasva- ja suolapitoisuuksia.

– Opiskelussa kaikki on kiinnostanut, mutta jotkin asiat, kuten jäätelö ja juustot, ovat kiinnostaneet vielä enemmän kuin toiset, Inkeroinen tuumaa.

Humalajoki kertoo menevänsä harjoitteluun toivomaansa tehtävään prosessinohjaukseen, Inkeroinen lähtee työssäoppimaan juustonvalmistukseen Lapinlahdelle. Molemmat opiskelevat alaa nyt toista vuotta.

Lehtori Jyri Kaunisto kuvailee Sairiossa sijaitsevaa Hämeen ammatti-instituutin oppilaitosta vähän kuin lintukodoksi. Valmistuneet pääsevät hyvin töihin, koska koulu on alansa ainoa maassamme.

– Pystymme suhteellisen pienellä koulutettavien määrällä korvaamaan ne, jotka lähtevät pois työelämästä esimerkiksi eläkkeelle. Vastaamme siihen, mitä teollisuus tarvitsee, ja se auttaa meitä vastavuoroisesti markkinoinnissa. Teemme vahvaa yhteistyötä, Kaunisto kertoo.

Eveliina Järvinen (vas.), Eija Lindberg, Toni Lipponen ja Virpi Ekholm opiskelevat, mitä kermalle tapahtuu, kun siitä kirnutaan voita.
Eveliina Järvinen (vas.), Eija Lindberg, Toni Lipponen ja Virpi Ekholm opiskelevat, mitä kermalle tapahtuu, kun siitä kirnutaan voita.

Perustutkinnossa on 90 koulutuspaikkaa. Aikuisopiskelijoita on noin 30 ja ammattitutkintoa suorittavia noin 10.

– Opiskelijoita on lähes sata kerrallaan, sen nämä tilat kestävät, Kaunisto sanoo.

Alan koulutuksessa maidon kulutuksen väheneminen ei ole vielä näkynyt, koska esimerkiksi juuston kulutus on kasvanut. Vähän aikaa sitten oli rahkabuumi, ja myös kauratuotteita voidaan valmistaa meijerissä.

– Koetamme löytää vaihtoehtoja kuluttajien tottumusten mukaan. Harjoittelijat ovat olleet esimerkiksi kaurajugurtteja tekemässä Riihimäellä.

Opinnoissa ensimmäisenä vuonna opetellaan valmistamaan käyttöhapatetta, perusviiliä, tavallista jugurttia ja mehuviiliä. Toisena vuonna tulevat piimät, kermaviilit ja juotava jugurtti.

Kun markkinoille tulee uusia tuotteita, ne käydään ainakin teoriassa läpi myös koulutuksessa.

Lehtori Tiina Forsvikin mukaan tavoitteena on, että ammattilainen ymmärtää eri tuotantovaiheet.

– Kaikki lähtee kuitenkin siitä, että osataan perusprosessit. Harjoittelemme pienissä määrissä ja tosi paljon käsityönä, jotta jokaiselle tulee sormituntuma tekemiseen ja tuotteeseen. Asteittain mennään kohti vaikeampa, Forsvik kertoo.

 

Meijerioppilaitos noudattaa myös kestävän kehityksen periaatteita.

– Meillä on vihreät arvot, pyrimme käyttämään aina kotimaisia raaka-aineita, jos niitä on saatavilla. Maito tulee läheltä, Hämeenlinnan Osuusmeijeristä. Kierrätämme muovit, pahvit, metallit ja lasit, emmekä tuhlaa mitään, lehtori Pekka Puputti painottaa.

Laitteiden toimintaa opetusmeijerissä tarkkaillaan valvomossa, kuten tehdään oikeassa työelämässäkin. Hermokeskuksen puikoissa istuva ja prosessinohjausta ja käynnissäpitoa opettava Puputti kertoo, että parhaillaan talossa on menossa automaatiouudistus. Järjestelmä vaihtuu keväällä.

– Uudistus on iso juttu meille ja yhteistyökumppaneille. Tuleva järjestelmä vastaa työelämän tarpeita entistä paremmin, ja oikeastaan enemmänkin. Nyt mennään niinsanotusti toiseen potenssiin ja hyödynnetään erilaisia digitaalisia apuvälineitä. Pitää ymmärtää, että digitalisaation mukanaan tuomat välineet ovat kädenjatke, ne eivät korvaa mitään. Se oikea tekeminen tapahtuu meillä edelleen käytännössä tutkien eri ilmiöitä. Automaatiouudistuksen jälkeen saamme opiskelijoiden kanssa vielä enemmän irti käytännön opetuksesta, hän selvittää.

Päivän lehti

21.9.2020

Fingerpori

comic