Kanta-Häme

Meillähän oli jo kauppahalli

On tiettyjä asioita, joista Hämeenlinnassa pidetään kynsin hampain kiinni.

Torinaluspysäköinti on niistä pitkäikäisin, mutta eipä jää kauppahalli reilulla sadalla vuodellaan pekkaa pahemmaksi.

Haave kauppahallista elää kumman sitkeästi, vaikka meillä on jo ollut kauppahalli. Nykyisen Lelushopin paikalla Palokunnankadun ja Kasarmikadun kulmassa ollut kauppahalli suljettiin kohta 42 vuotta sitten.

Halli ehti toimia Hämeenlinnassa 17 vuotta, mutta legendaariseksi sitä ei ole kukaan koskaan sanonut. Jälkipolvet muistavat paikan pimeänä ja ankeana hallina, jossa oli tyhjää tilaa enemmän kuin kauppiaita.

60 myymälää ja suihkulähde

Kauppahalliunelmien historia alkoi komeasti, kun Hämeenlinnan omalta pojalta, arkkitehti Armas Lindgreniltä (1874–1929) tilattiin suunnitelma torin järjestämiseksi.

Lindgren suunnitteli 1900-luvun alussa paitsi torin myös sen alalaitaan upean kauppahallin, jonka rakentamiseen ei hämeenlinnalaisten rohkeus kuitenkaan riittänyt.

Hallihanke haudattiin muutamaksi vuodeksi kunnes siihen taas palattiin vuonna 1915 ja Lindgreniltä tilattiin uudet hallisuunnitelmat.

Raatihuoneenkadulla syntynyt arkkitehti ei toden totta halunnut kotikaupunkinsa kätkevän kynttiläänsä vakan alle.

Jos on tori ja ennen kaikkea toripuisto komea, olivat sitä myös hallisuunnitelmat. Hallin julkisivussa oli 18 pylvästä ja sisällä 60 myymäläkojua. Suurimmat kojut olivat rakennuksen kulmissa. Hallin keskelle oli piirretty vesiallas tai suihkulähde.

Lindgren oli suunnitellut hallin torin alalaitaan, mutta sitä ei kakistelematta nielty. Uutta paikkaa suunniteltiin Sibeliuksenkadulle ja arkkitehti teki jo uudet suunnitelmatkin, mutta sitten ajatuksesta luovuttiin.

Valitettavasti Lindgrenin ei annettu tehdä edes ehdottamiaan pahvimalleja säästäväisyyssyistä.

Kolmas kerta toden sanoi

Kun kauppahalliajatus kerran saatiin Hämeenlinnassa päähän, ei siitä luovuttu.

Edellisen hallihankkeen hautaamisesta ei kulunut kymmentäkään vuotta, kun taas oltiin touhuamassa kauppahallia keskustaan. Vuonna 1926 lennokkaan idean kauppahallin rakentamisesta sai Suomalainen Säästöpankki.

Piirustukset tehtiin jo seuraavana vuonna kaupungin rakennuskonttorissa. Kauppahallia ei kuitenkaan koskaan rakennettu Rantatorille, sillä hanke ei olisi ollut taloudellisesti kannattava.

Hallisuunnitelmat toteutuivat vasta vuonna 1955, kun Uudenmaan Meijeriliitto myi omistamansa tontin Palokunnankadun ja Kasarmikadun kulmauksesta Asunto Oy Hämeenliitolle. Vanhat puutalot purettiin ja paikalle rakennettiin kerrostalo ja sille yksikerroksinen siiveke Palokunnankadun eli Panimokadun varrelle.

Siivekkeestä tuli Hämeenlinnan uusi kauppahalli. Siinä ei ollut suihkulähteitä, eikä komeita pylväikköjä. Varta vasten kauppahalliksi suunniteltu rakennus oli kuitenkin omalla tavallaan hyvinkin käytännöllinen. Pikkuhiljaa aika ajoi kuitenkin hallin ohi ja se tyhjeni.

Kun Sokos avasi 70-luvun alussa ovensa Hämeenlinnan keskustassa, oli vanhassa kauppahallissa jo Ruokakeidas. Vuonna 1978 tiloissa pelattiin bingoa ja 90-luvulla tiloihin muuttikin lelukauppa Lelushoppi. (HäSa)

Lähteet: Hämeenlinnan Lydia, Yrjö Vihervuoren arkistot, Hämeenlinnan kaupungin historia 1875–1944