Kanta-Häme

Melkoinen annos sotahistoriaa

Harvalla päätoimisella kirjailijallakaan on meriittilistallaan 75 julkaistua teosta.

Eläkevuosinaan hämeenlinnalaistunut ja oman työnsä ohessa kymmeniä ilmailu- ja sotahistoriallisia kirjoja ideoinut, suunnitellut ja kuvatoimittanut Kalevi Keskinen voi kuitenkin näin sanoa.

Uusin teos, yhdessä tietokirjailija Elias Salmisen kanssa koottu Suomen Panssarisota on lähes 500-sivuinen järkäle, jonka sivuilta löytyy nelisensataa valokuvaa. Kirja julkaistiin joulukuun alussa, ja jo kuukaudessa noin puolet 1 950:stä numeroidusta kappaleesta oli myyty.

Viime vuonna 75 vuotta täyttäneen Keskisen julkaisutahti on eläkevuosina ollut suunnilleen kirja per vuosi. Kun yksi kirja on valmiina, seuraavan suunnittelu on jo pitkällä.

– Sopimus seuraavasta kirjasta on jo olemassa ja sitä seuraavatkin kaksi jonossa, hän vihjaa.

Keskisen kirjallinen tuotanto sai alkunsa kiinnostuksesta erityisesti ilmailun historiaan ja ilmailukirjoihin.

Keskinen arvelee, että kipinä saattoi syntyä jo lapsuusvuosina 1950-luvulla, jolloin perhe asui Uudenmaan kasarmilla Helsingissä. Alueella sijaitsi myös Sotamuseo, ja nuoren Kalevi Keskisen ikkunan takana seisoi Messerschmitt-hävittäjä.

– Työskentelin puolustusministeriön virkamiehenä lähes 40 vuotta ja olen päässyt sen vuoksi hyvin käsiksi Sota-arkiston asiakirjoihin ja puolustusvoimien valokuvakokoelmiin. Työhöni ministeriön kiinteistöpuolella kuului myös esimerkiksi maanhankintaa, ja sen vuoksi matkustelin paljon eri puolilla Suomea. Tapasin matkoillani myös sodanajan lentäjiä ja sain heiltä materiaalia ensimmäisiin kirjoihini, Keskinen taustoittaa.

Hänen ensimmäinen kirjansa Suomen Ilmavoimien historia 1 – Brewster hävittäjä vuonna 1970 oli omakustanne, josta otettiin kaikkiaan kuusi painosta neljällä eri kielellä ja jota myytiin lopulta kaikkiaan lähes 10 000 kappaletta.

Kaikki Keskisen ideoimat teokset sijoittuvat Suomen sotavuosiin eli ajanjaksoon 1918–1945.

Teoksissa keskeisessä osassa ovat nimenomaan kuvat, joita Keskinen on koonnut esimerkiksi puolustusvoimien, Museoviraston, Sotamuseon, ilmavoimien ja ilmailumuseoiden arkistoista.

Pelkästään puolustusvoimien arkistoissa on noin 170 000 talvi- ja jatkosotien aikaista kuvaa. Vuoden 1918 kuvamateriaalia on löytynyt muun muassa Sotamuseon kokoelmista.

Vaikka esimerkiksi SA-kuvien käyttö on nykyisin ilmaista, on teoksilla oltava kuitenkin kuvien julkaisuoikeuksien ostoon huomattava, esimerkiksi noin 15 000 euron kuvabudjetti. Sellaisiin rahkeita löytyy isoilta kustantajilta.

Työparina Keskisellä on kirjoissaan ollut eri toimittajia, kuten Lasse Lehtinen sotatoimittajia ja -kuvaajia käsitelleessä Itsenäisyyden puolustajat – Kynällä, kameralla ja kiväärillä teoksessa (WSOY 2004).

– Se oli haastava ja mielenkiintoinen projekti, sillä mukana oli hyvin monenlaista kuvamateriaalia, Keskinen muistelee. HäSa