Kanta-Häme

Menneisyys, nykytila ja tulevaisuus

Mikko Töyssy kohottaa ääntään kohti kertosäettä Hämeenlinnan Teatterin päänäyttämöllä.

Monet kovat kännit tulen riipaisemaan, muita suunnitelmia ei olekaan. Monet kovat kännit tulen riipaisemaan, jumalauta kännit tässä tarvitaan.

Laulu kuullaan Suomi sataa ja tuulee -näytelmässä, joka tulee ensi-iltaan helmikuussa. Teksti pohjaa todelliseen tilanteeseen, jossa toimittaja kysyi toimintansa lopettavan tehtaan portilla luottamusmieheltä, mitä tämä aikoo tehdä.

– Olen itse Valkeakoskelta kotoisin, tehdaspaikkakunta sekin. Kun kuulin, että saan näytellä luottamusmiehen roolin, se loksahti hyvin monella tasolla. Tuntui, että nyt ollaan oikeiden asioiden äärellä, sanoo Töyssy.

Näytelmä sai alkunsa kuin varkain. Käsikirjoittaja, näyttelijä Henna-Maija Alitalo piti maahanmuuttajille teatterityöpajoja ja kiinnostui kuinka he olivat päätyneet tulemaan Suomeen ja kuinka he olivat täällä asumisen kokeneet.

– Haastattelin halukkaita ja purettuani haastattelut lähti teksti syntymään, kertoo Alitalo.

Näytelmän ohjaa teatterinjohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo, joka on myös sen toinen käsikirjoittaja.

– On ollut hyvin jännittävää seurata maailman kummalista menoa ja koittaa rakentaa kokonaiskuva siitä mitä suomalaisuus tänä päivänä on ja mistä kaikista osista se rakentuu.

Materiaalia on otettu lehdistä, televisiosta ja netistä. Mukana on runsaasti myös suomalaiskansallista kuvastoa: mm. Yrjö Jylhän ja Jorma Etton runoutta sekä osittain modernisoitua Kalevalaa. Suomen historiasta kerrotaan episodeittain.

Näytelmän musiikki koostuu kymmenestä Petri Tiaisen säveltämästä ja Jarkko Martikaisen sanoittamasta biisistä. Kaksikon yhteistyö juontaa yli 20 vuoden taakse savonlinnalaisbändiin YUP, mutta kumpikin on sittemmin tehnyt tahoillaan teatteritöitä.

Kappaleiden tekstiaiheet siivilöityivät teatterin henkilöstöpalavereista, joissa pohdittiin lähestymiskulmia sata vuotta täyttävään Suomeen. Teollisuuden murros, alkoholi, perhe, tulevaisuuden vanhainkoti, politiikka, genetiikka jne.

– Ajattelen niin, että jokaisen laulun pitäisi syventää, värittää ja lihavoittaa kohtausta. Peruslinjaus on kuitenkin se, että keskiössä on aina ohjaajan ja käsikirjoittajan visio, sanoo Martikainen.

Näyttelijä Matti Leino laulaa kappaleen Kamelia en osta.

Vaan Kamelia en osta, pitäydyn sätkissä, kun on työ osa- ajan silppuna ja pätkissä, se yrittämään pistää kun turvaverkot puuttuu, ja pomo suuttuu jos puhuu palkanlisistä.

Kevään toinen ensi-ilta on Ingmar Bergmanin kirjoittama Kohtauksia eräästä avioliitosta, jonka ohjaa Samuli Reunanen. Näytelmässä sekoittuvat Bergmanin vahva draama ja The Hämpton Dixiebandin juureva musiikki.

Reunanen näki sattumalta orkesterin keikalla Lahdessa ja vaikuttui sen ilosta, voimasta ja potkusta.

– Yleensä Bergmaniin yhdistetään Bachin tai Mozartin kaltainen ylevä musiikki, mutta minusta Bergman ja Petrin (Keinonen) bändi ponnistaa samasta juuresta. Ajattelin, että olisi kiinnostavaa törmäyttää ne, sanoo Reunanen. HÄSA