Kanta-Häme Hämeenlinna

Merimiehestä tuli vanhoilla päivillään ikinuori taiteilija – Tähän asti laajin Mikko Hovin veistosnäyttely esillä Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan taidemuseolle testamentatusta laajasta kokoelmasta on koottu tähän asti laajin näyttely kuvanveistäjä Mikko Hovin uran varrelta.
Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Päivi Viherluoto luonnehtii Mikko Hovin taiteilijanuraa luotaavaa näyttelyä kuvanveistäjän ja hänen tyylinsä näköiseksi Pieniä veistoksia ja kipsiluonnoksia on laitettu esille hyllyille ja vitriineihin. Viherluodon mukaan ideana on luoda näyttelyyn ateljeen tunnelmaa.

Naivisti ja humoristi, modernisti ja primitivisti. Mikko Hovia on kuvattu monilla eri määreillä, mutta viime vuosisadan puolivälissä aktiivinen kuvanveistäjä ei mahtunut yhteen muottiin.

Aikanaan hyvin tunnettu kuvanveistäjä on jäänyt unohduksiin Suomen 1900-luvun taiteen historiassa. Nyt Hovin taiteilijanuraa ja teoksia sen eri vaiheilta esitellään Hämeenlinnan taidemuseon syksyn ensimmäisessä näyttelyssä.

Se perustuu kuvanveistäjän puolison Helmi Hovin Hämeenlinnan taidemuseolla vuonna 1966 tekemään mittavaan testamenttilahjoitukseen. Museon kokoelmassa on runsaat sata Mikko Hovin veistosta sekä lähes 400 kipsiluonnosta, valumallia ja -muottia.

Näyttelyyn on valittu 160 teosta, eli kyseessä on tähän asti laajin Hovin tuotantoa esittelevä näyttely. Amanuenssi Päivi Viherluodon mukaan näyttely on poikkeuksellinen myös siksi, ettei 1940–1950-lukujen veistotaidetta ole juuri esillä joitakin kokoelmanäyttelyitä lukuun ottamatta.

Kuvanveistäjänä Hovi oli erikoinen, koska hän nousi tunnetuksi vasta 60-vuotiaana.

– Hovia pidettiin omana aikakautenaan ikinuorena kokeilijana. Nuorekkuus näkyi materiaaleissa ja tulkinnoissa, Viherluoto sanoo.

 

Hämeenlinnan Toripuistosta löytyy Mikko Hovin viimeiseksi teokseksi jäänyt Larin-Kyöstin patsas. Kuvassa Hovi tarkastelee pronssimonumenttia järvenpääläisellä valimolla alkukesästä 1962.

 

Hovin teoksissa on sekä arjen herkkyyttä että myyttisiä hahmoja. On pienten teosten raskaista muotoja ja pieniä päitä sekä massiivisten meksikolaisvaikutteisten teosten myyttisyyttä.

Hovin haastattelujen mukaan hän kiersi nuoruudessaan merimiehenä maailman kolme kertaa. Kokemus eri kulttuureista ja koristetaiteilijan käsityöstä näkyy tuotannossa.

Ihmisiä Mikko Hovi kuvaa ihmisiä teoksissaan tyylitellysti ja lempeän humoristisesti.

– Hän oli aina ihmisen puolella, ja aiheissa on arkisia hetkiä ja tekoja, kertoo veistäjän taiteilijanuraa tutkinut amanuenssi Niina Lahtinen Tampereen taidemuseosta.

Varhaistuotannossa oli perinteisiä aiheita, klassisiin ihanteisiin pohjautuvia figuriineja ja koriste-esineitä. Näyttelyn vanhimmat teokset ovat poltetusta savimassasta tehdyt pöytäkoristeet vuodelta 1918.

Uransa loppupuolella Hovi kääntyi yhä abstraktimpaan suuntaan harkitun kömpelöillä pienoisveistoksilla ja geometrisen pelkistetyillä teoksilla. Näyttelyssä on esillä myös muutamia monumentaalisia teoksia sekä niiden luonnoksia ja pienoismalleja.

 

Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyssä voi tutustua monipuolisesti veistotaiteen erilaisiin materiaaleihin, koska Hovi käytti taitavasti keramiikkaa, kipsiä, pronssia, puuta ja graniittia.

Hovilla ei ollut selkeitä tyylikausia, vaan hän palasi samoihin aiheisiin usein eri materiaalien kautta. Monesta teoksesta on lukuisia eri verisoita eri tyyleillä ja materiaaleilla toteutettuna.

Lopullisten veistosten ohella näyttelyssä on useita saviluonnoksia ja kipsimalleja. Useimmiten Hovi muovaili ensin teoksen saviin tai kipsiin ennen lopullista toteutusta. Taidemuseolla on esillä esimerkiksi Hämeenlinnan Toripuistosta löytyvän Larin-Kyöstin patsaan kipsinen pienoismalli.

Taidemuseon laajassa kokoelmassa riittää vielä tutkittavaa. Jäljellä on paljon valumuotteja ja kipsivedoksia, joita ei ole ehditty avata. Museon varastossa on laatikoittain kipsisiä irtokäsiä ja -jalkoja, joille ei ole löydetty paikkaa. HäSa

VEISTOSNÄYTTELY

Mikko Hovin veistoksia ja kipsiluonnoksia esittelevä näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseossa 10. maaliskuuta asti.

 

Majesteetti on yksi kolmesta graniittiveistoksesta, jotka ovat tuttuja hämeenlinnalaisille. Ne olivat vuosien ajan esillä Hämeenlinnan taidemuseon pihalla kesäisin.

Mikko Hovi

Karjalan kannaksen Koivistolta kotoisin oleva Mikko Hovi (1879–1962) ryhtyi nuoruudessaan merimieheksi.

Lopullisen sysäyksen omintakeiselle ja modernille ilmaisutavalle antoi muinaisen meksikolaisen taiteen näyttely, jonka Hovi näki Helsingissä 1950-luvun alussa.

1900-luvun alussa Hovi opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa koristeveistäjäksi, ja teki muun muassa rakennusten stukkokoristeluja ja toimi Gunnar Finnen apulaisena Estonia-teatterin koristelutöissä.

Vapaan veistostaiteen tekijänä Hovi nousi tunnetuksi vasta 1940-luvulta alkaen 60-vuotiaana. Seuraava vuosikymmen oli Hovin parasta kautta, ja taiteellinen tuotanto oli runsas.

Vielä kahdeksankymppisenä Hovi edusti Suomea myös ulkomaisissa näyttelyissä.

Viimeiseksi teokseksi jäi runoilija Larin-Kyöstin patsas, joka paljastettiin Hämeenlinnan Toripuistossa juhannusviikolla vuonna 1962. Pari viikkoa tämän jälkeen veistäjä kuoli aivoverenvuotoon kotikaupungissaan Helsingissä.