Kanta-Häme

Merja Ylä-Anttila on Niskavuori-fani – vahvan naisjohtajan malli tulee hämäläisistä juurista

Yleisradion tuleva toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila on kerännyt kesällä voimia sukunsa mailla Hämeessä, kuten monena muunakin suvena.

Hän on polkenut uudella sähköpyörällään Rengon Valajärven ympäri hirmuisessa helteessä ja kokkaillut ruokaa pitkän kaavan mukaan kesämökillään.

– Se on sellainen perinteinen 1970-luvun mökki, joten kaikenlaista kunnostuspuuhaa riittää joka kesäksi, hän sanoo.

Ylä-Anttila kokee, että saa olla mökkipaikkakunnallaan hyvän ympäröimänä.

Ylä-Anttilan (o.s. Kivinen) sukua on ollut Rengossa jo 1500-luvulta lähtien. Lapsesta asti hän on viettänyt siellä paljon aikaa mummulassa ja vanhempiensa kesäpaikassa, ja edelleen monia sukulaisia asuu tai lomailee lähistöllä.

Siksi hän on jopa nimittänyt itseään Rengon likaksi, vaikka on oikeasti syntynyt ja käynyt koulunsa Hämeenlinnassa.

– Täällä isän ja äidin tuttavat tervehtivät ja kommentoivat ohjelmia tai toivottavat siunausta, hän kuvailee renkolaisia kohtaamisia.

Tänä vuonna Rengon likka on saanut kyläläisiltä tavallistakin enemmän huomiota ja onnentoivotuksia. Hän siirtyy MTV Uutisten vastaavan päätoimittajan työstä Yleisradion toimitusjohtajaksi 1. syyskuuta.

Suomen Yleisradion johtotehtävissä on tähän mennessä ollut vain kaksi naista. Molemmat tulevat nykyisen Hämeenlinnan alueelta.

Ensimmäinen oli virolaissyntyinen, Hauholle avioitunut Hella Wuolijoki 1940-luvulla. Toinen on Ylä-Anttila.

Voiko se olla sattumaa?

– Ainakin olen aina ollut Niskavuori-fani, Ylä-Anttila tunnustaa.

Wuolijoki on hänen mielestään kuvannut hienosti hämäläistä maaseutua ja hämäläisyyttä. Niskavuori-kirjoista voi ammentaa myös vahvan naisen ja naisjohtajan mallin.

Ylä-Anttila on usein käyttänyt esitelmissään Wuolijoen luomia hahmoja lujan naisen kuvana samaan tapaan kuin Tuntemattoman sotilaan miehistä puhutaan miesjohtajan mallina.

Merja Ylä-Anttila on kaupallisen median kasvatti. Hän on paria Hämeen Sanomien kesätoimittajapestiä lukuun ottamatta ollut aina töissä MTV:n uutisissa.

Loikkaus mainosrahoitteisesta MTV:stä julkisen palvelun Yleisradioon saattaa kuulostaa isolta hypyltä, mutta Ylä-Anttila ei pidä muutosta loppujen lopuksi suurena.

– Mittaluokka on tietysti isompi, ja Ylellä on muun lisäksi vastuullaan kulttuuri- ja palvelujournalismin asioita, hän vertaa.

Ylä-Anttilan mielestä uutistuotanto kaupallisessa televisiossakin toimii kuitenkin pitkälti julkisen palvelun tapaan: on tehty yhteiskunnallisia ohjelmia kuten vaaliohjelmia ja luotu Suomi-areena, joka ei ole tyypillistä mainosrahoitteista tuotantoa.

– Koko mediamaalima on muuttumassa, ja media on yhtenäistymässä, hän huomauttaa.

Hänen mielestään Yle ja MTV eivät enää niinkään kilpaile keskenään, vaan kilpailu käydään kansainvälisiä mediajättejä ja suoratoistopalveluita vastaan.

Median murrosvaiheen liiketoiminnan johtamisesta Ylä-Anttilalla on jo kokemusta. Kun MTV ulkoisti uutistuotantonsa 2015 Mediahub-tuotantoyhtiölle, hänestä tuli päätoimittajan työnsä ohessa myös Mediahubin toimitusjohtaja.

Epäilijät ovat jo uumoilleet, että uusi toimitusjohtaja on suuri luuta, joka tuo Yleisradioonkin ulkoistamisen taitonsa.

Ylä-Anttila huokaisee joutuneensa saneeraamaan MTV:ssä pakon edessä.

– Jos voisin vaihtaa ne päivät pois, vaihtaisin jokaisen. Sikäli olen tyytyväinen, että sekä MTV uutiset on hengissä ja itsekin jäin henkiin, hän sanoo.

Yleisradion kohdalla hän ei näe juuri nyt “mörköä kulman takana”.

– Jos iso luuta lakaisee, minä en ole se, joka heiluttaa luudan vartta, hän muistuttaa.

Tällä hän tarkoittaa, että eduskunta määrittelee Yleisradion resurssit ja budjetin.

Juuri nyt rahoitus on hänen mielestään kohtalaisen hyvällä tasolla. Myös kiehunta mahdollisen poliittisen painostuksen ja Ylen henkilökysymysten ympärillä on laantunut.

Jos Merja Ylä-Anttila on vahva hämäläinen nainen, olisiko hän Niskavuoren Heta vai ihana Ilona-neiti?

– Mieluiten hakisin synteesin Niskavuorten naisista. Heissä kaikissa on sitkeyttä ja periksiantamattomuutta, hän sanoo.

Heta on Wuolijoen kirjoissa “sisältä herkkä mutta päältä kova”. Ylä-Anttila ei koe olevansa edes päältä kova.

– Mutta sen olen oppinut, että on tarvittaessa oltava luja. Kunhan vain varoo, ettei se muutu kovuudeksi. Ja kyynistymistä on vältettävä, hän sanoo.

Rengon raitilla kyynisyyttä vastaan on helppo taistella.

– Täällä saan olla omana itsenä vaan. HÄSA