Kanta-Häme

Mersu-Hellstén ilman autoa

– Mersu-Hellstén tässä, terve! Näillä sanoilla aloittaa puhelunsa Kevan varatoimitusjohtaja, Hämeenlinnan entinen kaupunginjohtaja Tapani Hellstén. Mies, joka on ollut myrskyn silmässä, tai ainakin sen liepeillä, jo reilun viikon.
 
Kaikki alkoi Hellsténin kollegan, Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen, työsuhdebemarista ja -asunnosta Katajanokalla. Kohta kävi ilmi, että myös muilla Keva-pomoilla oli luontaisetuina hinnakkaita autoja ja asuntoja.
 
Autoista kallein oli Hellsténin mersu: citymaasturi, jollaisella hän oli tottunut ajelemaan vuosien ajan jo Hämeenlinnassa. Kevan johtajasopimusta viime marraskuussa allekirjoittaessaan miehellä ei käynyt edes mielessä, että sovitut edut voisivat johtaa hänet syytettyjen penkille moraalinvartijoiden edessä.
 
– Työehtoni olivat samat kuin aikaisemmallakin varatoimitusjohtajalla. Ehkä ärsyyntymiskynnys nousi siitä, kun Kevassa oli vaihdettu useampaa asuntoa, jotka olivat nyt tyhjillään, Hellstén analysoi tilannetta.
 
 
Kun mersu päätyi iltapäivälehtiin, Hellstén sai pian viestin Hämeenlinnasta tyttäreltään, joka kyseli, onko isä nähnyt päivän uutista. Hellstén rauhoitteli tyttöä sanomalla, että lähettää pian julkisuuteen oman tiedotteensa.
 
Hän oli päättänyt luopua työsuhdeautostaan ja hänelle luvatusta ullakkoasunnosta. Tytär huojentui tiedosta. ”Tämän jälkeen meitä ei voi enää syyttää mistään epäoikeudenmukaisuuksista.”
 
– Näin nämä asiat menevät. Syytökset koskevat jopa lapsia, Hellstén huokaisee.
 
Hän ei kuitenkaan halua valittaa tai väittää, että häntä olisi kohdeltu julkisuudessa epäoikeudenmukaisesti. Eduista luopumisen jälkeen Hellstén on jätetty rauhaan, mutta sen sijaan silmukka kiristyi toimitusjohtaja Ailuksen kaulan ympärillä.
 
Lopulta Ailus nöyrtyi, mutta liian myöhään.
 
– Jos se olisi tapahtunut aiemmin, kuka tietää, ehkä tilanne olisi rauhoittunut. Itse tein ratkaisuni mahdollisimman nopeasti, ettei kohu leviä koko taloon, Hellstén kertoo.
 
 
 
Kohu kasvoi viikon mittaan sellaisiin mittasuhteisiin, että lopulta Kevan hallitukselta meni luottamus Ailuksen toimintaan. 
 
Tilanteessa oli käytännössä vain kaksi vaihtoehtoa: joko toimitusjohtaja tekee ratkaisun itse tai hallitus esittää valtuuskunnalle epäluottamuslausetta.
 
– Minulla on aika selkeä kuva, mistä ja miksi tämä prosessi on tullut ja miten tämä ehkä tulee päättymään. Siitä ei ole kovin monta vuotta, kun Keva edellisen kerran oli samanlaisessa vyörytyksessä, Hellstén sanoo.
 
Hän viittaa Kevan edellisen toimitusjohtajan Markku Kauppisen eroamiseen päättyneeseen tapahtumasarjaan, jonka keskiössä olivat keskustan vaalirahoitussotkut.
 
– Kun vyörytys alkaa, siihen osallistuu suuri määrä eri toimijoita ja tietoa kulkee monista eri kanavista. Se on vähän kuin tsunami: sen hallitseminen on vaikeaa, vaikka siihen olisi kuinka hyvin valmistautunut. 
 
– Nyt julkisuuskuvan rakentaminen alkaa uudelleen, jotta saamme luottamuksen Kevaan ja sen henkilökuntaan palaamaan, Hellstén sanoo.
 
 
Hänen mukaansa kohu ei ole ollut täysin ansaittua. Isokenkäisistä uutisoitaessa keskustelu ajautuu helposti henkilökohtaiselle tasolle. Tapahtuneelle halutaan löytää kasvot.
 
– Ymmärrän sen kyllä, mutta usein henkilökohtaisuuksissa mennään aika pitkälle, jopa kohtuuttomiin, kuten tässäkin tapauksessa. Silloin asioiden mittakaava helposti hukkuu.
 
Hellsténin mukaan työeläkeyhtiöiden edut ovat peräisin nousukaudelta, Nokia-ajalta. Niinpä onkin oikein, että niitä nyt julkisen taloustilanteen heikettyä tarkastellaan uudelleen.
 
– Tästä näkökulmasta kohtuullisuuskeskustelu on täysin perusteltua. Kyllä yritysten ja julkisyhteisöjen johdon pitää olla tässä esimerkillinen, jotta voi vaatia samaa muilta.
 
Ainakin Kevassa mietitään nyt rajoja työsuhdeasuntojen neliömäärille ja autoeduille. Toisaalta Hellstén muistuttaa, että Keva on työeläkeyhtiöiden sarjassa kohtuullisin etujen tarjoaja.
 
– Lisäksi pitää muistaa, että meillä käsitellään haastavia asioita, sijoitettavana on 37 miljardia. Ei sijoittajia saada töihin kolmella, neljällä tuhannella eurolla. Joudumme katsomaan markkinoita ja pitämään palkat kilpailukykyisinä, jotta saamme osaajia taloon.
 
 
Kestää pitkään ennen kuin viime päivien tapahtumista on päästy yli.
 
– Olen nähnyt läheltä ihmisen, joka joutuu hyvin vahvan yhteiskunnallisen ryöpytyksen kohteeksi. Jokainen voi kuvitella, ettei hänen arkensa ole ollut kovin helppoa. Johtajana ja julkisen sektorin toimijana tähän on vain pakko alistua.
 
Hellstén kuitenkin rohkenee toivoa, ettei kohuesimerkkejä etsittäisi vain julkiselta sektorilta, vaikka se onkin helpointa.
 
– Ei meillä ole tarvetta asioiden salaamiseen, mutta toivoisin sivistynyttä käytöstä, kun mennään ihmisen yksityiselle alueelle. Tuomitseminen on hirveän helppoa.
 
Itse mies jaksaa yhä hymyillä ja jopa vitsailla pian entisestä mersustaan. Autokaupoille Hellstén ei ole vielä ehtinyt.
 
– Kun kohu alkoi, Iisakki Kiemunki kysyi minulta facebookissa, että vaihdetaanko autoja. Vastasin, että onko Skoda myynnissä, mutta ei kuulemma ollut, Hellstén nauraa.
 
Mersu-Hellstén. Ei sentään Volvo-Markkanen. (HäSa)