Kanta-Häme Hattula

Mesikämmen iski mehiläistarhoille Lepaalla ja Hauholla: "Kun karhu pääsee hunajan makuun, sitä ei pysäytä mikään"

Hunajalla herkutellut karhu on jättänyt jälkeensä tuhoa mehiläistarhoilla Lepaalla ja Hauholla. Vastaavia mehiläispesätuhoja ei ole ollut alueella vuosikymmeniin.
 Mehiläistenhoito on rankkaa. Jos vielä tarvitsee kesällä painia karhujen kanssa, se menee todella vaikeaksi, tuumaa mehiläistarhuri Markku Nieminen. Kuva: Pekka Rautiainen
- Mehiläistenhoito on rankkaa. Jos vielä tarvitsee kesällä painia karhujen kanssa, se menee todella vaikeaksi, tuumaa mehiläistarhuri Markku Nieminen. Kuva: Pekka Rautiainen

Karhu iski viime viikolla mehiläistarhaan Hattulan Lepaalla. Peto kaatoi yhden pesistä ja vei kaksi kehää jättäen jälkeensä tuhoutuneen mehiläisyhdyskunnan.

– Tässä oli paljon kuolleita mehiläisiä ja ylälaatikon sikiöt olivat kuolleet, harmittelee pesän omistaja, Hunaja-Aitan Markku Nieminen.

Mesikämmen oli uinut Vihdinvirran yli ja tallustellut pihapiiriin, jossa se tuhosi yhden mehiläispesistä. Ruokailuhetkensä jälkeen karhu jatkoi matkaa Hauhon suuntaan. Pellolle painautuneet käpälänjäljet viittaavat aikuiseen karhuun.

Toinen isku

Muutamaa päivää aiemmin oletettavasti sama karhu oli tempaissut mehiläispesän hajalle Hauhon Leppäniemessä. Tämäkin pesä oli Niemisen.

Karhusta tehtiin näköhavainto 4. kesäkuuta kun se ylitti valtatie 12:ta Hauholla. Kuolleista mehiläisistä päätellen karhu oli vieraillut Leppäniemen mehiläispesällä samana päivänä.

– Ihme veijari se on. Tästä on Leppäniemeen linnuntietä ainakin 20 kilometriä.

Nieminen uskoo karhun jatkavan tuhotöitään.

– Vielä se ei ole tempaissut isoja pesiä, onneksi se tempaisi nyt vain pienen pesän ja otti senkin varovasti.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kynsienjäljet todistavat karhun käyneen mehiläiskennolla. Kuva: Markku Nieminen

Ovela peto

Mehiläispesään hyökätessään karhut osaavat olla ovelia. Peto voi kaataa pesän, napata sikiöosaston ja raahata sen muutaman metrin päähän. Vartijamehiläiset palaavat tuhoutuneen pesän luo ja karhu voi herkutella saalistaan turvassa pistoksilta.

Lepaalla mehiläispesän kuningatar oli menehtynyt yhteenotossa karhun kanssa, mutta Markku Nieminen oli pikaisesti ratkaissut tilanteen.

– Minulla sattui olemaan yksi emo taskussa, niin laitoin sen pesään, Nieminen kertoo.

Sähköaita suojaksi

Nieminen on tehnyt pitkän uran hunaja-alalla, eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun karhu on verottanut häneltä satoa.

90-luvun alussa Nieminen todisti karhujen aiheuttamia mehiläispesätuhoja. Nieminen kertoo, että lähes kaikki mehiläistarhaajat Hämeenlinnan ja Lahden välillä joutuivat tuolloin kärsimään karhun toimista.

Sähköpaimensysteemi asennettiin tuolloin pesien suojaksi, mutta aikoihin sellaisille ei ole ollut tarvetta. Systeemi on hankala asentaa, jos pesiä on useampi ja ne on hajasijoitettu.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tästä karhu oli tempaissut pesän hajalle kynsillään. Kuva: Pekka Rautiainen

Tonnin lasku pesästä

Lepaan ja Hauhon karhuhyökkäysten välillä oleva muutama päivä huolestuttaa Niemistä. 90-luvulla Hämeessä tuhotöitä tehnyt karhu iski mehiläispesiin noin kolmen päivän välein.

– Kun karhu pääsee hunajan makuun, sitä ei pysäytä mikään.

Ainoa ratkaisu ongelmaan olisi Niemisen mielestä karhun lopettaminen.

– Ei ole järkeä, että niiden annetaan tehdä taloudellista vahinkoa.

Yhden pesän tuhoutumisesta ja sen myötä menetetystä sadosta voi tulla vahinkoa yli 1000 euroa.

Karhusta ei vaaraa

Muita karhuhavaintoja lähialueella ei ole tänä vuonna tehty, kertoo petoyhdyshenkilö Teemu Karhula Hattulan-Kalvolan riistanhoitoyhdistykseltä. Alueella ei ole vakituista karhukantaa.

Yksi mahdollisuus on, että esimerkiksi luontokuvaaja on opettanut karhun hunajan makuun. Makeaan tottunut karhu aiheuttaa todennäköisemmin tuhoja mehiläistarhoille.

Lue enemmän siitä, miksi hunajaa ei tule käyttää karhujen houkutteluun:

 Mehiläistarhaajat vetoavat: Älä totuta karhuja hunajan ja siirapin makuun – valtio korvaa vuodessa yli sata mehiläisvahinkoa

 

– Karhu on äärimmäisen hyvä oppimaan asioita ja se vainuaa hunajan pitkänkin matkan päästä. Tarhamehiläiset ovat niille helppo kohde, Karhula kertoo.

Karhusta ei ole alueen asukkaille vaaraa. Karhut välttävät ihmiskontaktia ja molemmat tapahtumapaikat ovat metsän läheisyydessä kaukana asutuskeskuksista. HÄSA

Päivän lehti

14.7.2020