Kanta-Häme

Metsähallituksen hakkuista tulikin eipäs-juupas -kisa

Kiistely Metsähallituksen metsätaloudesta on otsikoitu yhtiöittämiseksi. Kiistassa oli alun perin kuitenkin kyse vanhasta erimielisyydestä, miten suojelu- ja virkistysalueita käsitellään.

Julkisuudessa metsätalousliiketoiminnan yhtiöittäminen muuttui inttämiseksi, onko Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta pakko yhtiöittää.

– Käytännössä on pakko, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Ville Schildt.

Eduskunnassa vasemmiston kansanedustajat ovat jättäneet maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön eriävän mielipiteen, jossa katsotaan, että mitään pakkoa ei ole. Eriävän mielipiteen mukaan Metsähallituksesta voitaisiin muodostaa konkurssikelpoinen liikelaitos, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos (virasto) tai Yle-tyyppinen erityisyhtiö.

Schildt pitää selvänä, että Metsähallituksen metsäliiketoimintaa ei voida jatkaa liikelaitoksena. EU on yksiselitteisesti kieltänyt vanhamuotoiset liiketoimintaa harjoittavat valtion liikelaitokset. Ne saavat yhteiskunnalta laitonta tukea, koska ne eivät maksa veroa ja koska niillä on osana julkista hallintoa rajoittamaton valtiontakaus.

– Valtion tieliikennelaitoksesta valitettiin EU:hun. Hallitus sitoutui muuttamaan vanhat liiketoimintaa harjoittavat liikelaitokset kilpailuneutraaleiksi.

Liiketoimintaa markkinoilla harjoittavat liikelaitokset on muutettu osakeyhtiöiksi. Tieliikennelaitos yhtiöitettiin Destia-osakeyhtiöksi, jonka valtio on sittemmin myynyt.

Senaatti-kiinteistöt taas on Suomen valtion in-house -liikelaitos, joka ei kilpaile lainkaan markkinoilla. Metsähallitus on tällä hetkellä ainoa valtion liikelaitos, joka vielä harjoittaa liiketoimintaa avoimilla markkinoilla.

Eduskunnan valiokunnan eriävässä mielipiteessä sanotaan, että Destia-päätös ei ole sovellettavissa Metsähallitukseen. Metsähallituksella ei ole omaa kalustoa ja sen metsurien työllistäminen on sosiaalista työtä. Aikaisemmin kukaan ei ole kiistänyt, ettei EU olisi yksiselitteisesti tuominnut Suomen poikkeuksellista liikelaitosmallia.

Kiistelyssä on vedottu vastaukseen, jonka eurokansanedustaja Merja Kyllönen (vas.) sai kysymykselleen europarlamentissa. Kyllönen kysyi kilpailukomissaari Margrethe Vestagerilta, pakottaako EU-säädöstö valtion metsätaloustoiminnan yhtiömuotoon, jos kilpailuneutraliteetti kyetään muuten turvaamaan.

Komissaari Vestager ilmoitti, että Metsähallitukseen ei saa soveltaa erityiskohtelua. Säännösten tarkoituksena on välttää kilpailun vääristyminen.

– Kyseisiltä tahoilta ei vaadita erityistä yhtiömuotoa tai organisaatiorakennetta.

Kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) vei Kyllösen kysymyksen Suomen eduskuntaan kirjalliseksi kysymykseksi ministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.). Tiilikainen vastasi, että metsätalous yhtiöitetään juuri siksi, että kilpailuneutraliteettia ei kyetä muuten turvaamaan.

Asiantuntijat eivät ole väittäneet, että liikelaitos saisi kilpailla avoimilla markkinoilla. Hallituksen esitys yhtiöittämisestä on kuitenkin saanut myös asiantuntijoilta arvosteltua. Eduskunnan valiokunnan asiantuntijana kuultu hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ihmettelee, miksi yhtiöittämisen vaihtoehtoja ei ole tarkasteltu kunnolla hallituksen esityksessä.

Oppositio on eduskunnassa moittinut lakiesitystä kiireellä tehdyksi. Neuvotteleva virkamies Ville Schildt myöntää sikäli kiireen, että laki halutaan ennen kuin EU:n hankintadirektiivin säännökset käyttöoikeuksista tulevat voimaan huhtikuun puolivälissä.

– En osaa sanoa, onko nyt pakko tehdä jotakin. Otetaan kuitenkin valtava riski, jos järjestelyä ei tehdä.

Hallituksen ja opposition toinen juridinen kiista on hankintadirektiivistä ja valtion metsien käyttöoikeussopimuksesta. Direktiivi kieltää jatkossa käyttöoikeuden luovutuksen, jonka valtio aikoo tehdä siirtämällä metsät Metsähallituksen tytäryhtiölle.

EU:n direktiiviä ei kiistetä. Valiokunnan mietintöön on saneltu eriävä mielipide, jonka mukaan Metsähallituksen maiden hallintaan ja hakkuisiin ei tarvita käyttöoikeuden luovutusta. Sitä pidetään vain oikeudellisesti asioita sotkevana.

– Ei ole vaihtoehtoa, että ei tehtäisi mitään. Voimme menettää Metsähallituksen mahdollisuuden harjoittaa metsätaloutta, Schildt sanoo.

Schildt nimittää tätä vaihtoehtoa katastrofiksi. Hänen mielestään Suomi menettää tällöin nykyisen kokonaisuuden, jossa Metsähallituksen hallinnassa on erilaisia valtion maita ja vesistöjä. Se merkitsisi myös tulonmenetyksiä.

Maa- ja metsätalousministeriö nimeää Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittämisen vaihtoehdoiksi kolme mallia. Ne ovat: 1) Valtio luopuu kokonaan metsätaloudesta, 2) metsät siirretään Ruotsin mallin mukaan erilliseen yhtiöön tai 3) Metsähallitus luopuu omasta metsätaloudesta ja myy Kanadan mallin mukaan hakkuuoikeuksia. HäSa