Kanta-Häme

Metsäkoneen kuskeista kova pula

Janakkalalaisella metsäkoneyrittäjällä Kari Virtasella oli takavuosina oma poika palkkatyöntekijänä, mutta tämä kyllästyi muutaman vuoden jälkeen vuorotyöhön ja lähti muihin hommiin.

Nyt Virtanen on itse kuskina ja kutsuu tarvittaessa toisen yrittäjänä työskentelevän metsäkoneenkuljettajan kiireapulaisekseen.

– Nuorista kuljettajista alkaa olla pula. Harva jää alalle, kun muualta saa rahan helpommalla, hän sanoo.

Metsäpalvelu Kari Virtasen tarina kuvaa melko hyvin metsäkoneyrittäjien tämänhetkistä arkipäivää.

Pula ammattitaitoisista metsäkoneenkuljettajista vaivaa alaa. Oppilaitoksista valmistuneet nuoret vaihtavat helposti ammattia, ja osa ei koskaan edes työllisty.

– Ala vaatii omatoimisuutta ja kykyä yksin työskentelyyn. Esimerkiksi harvennushakkuut vaativat paljon itsenäistä harkintaa ja valikointia, eikä se sovi kaikille, sanoo Hämeen ammatti-instituutin metsätalouden koulutusohjelmapäällikkö Antti Tiilola

Koulutusmäärät …riittävät, laatu ei

Metsäteollisuuden ja metsäalan ammattilaisten tutkimukset ennustavat, että metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajista on lähivuosina tulossa suorastaan huutava pula.

– Jos suurten metsäyhtiöiden uudet investoinnit toteutuvat, Suomessa tarvittaisiin jo kahden vuoden päästä jopa 800 kuljettajaa lisää, laskee hämeenlinnalaisen Metsäkonepalvelu oy:n toimitusjohtaja Timo Tolppa. Hän toimii Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtajana.

Tolpan mielestä ongelmana on nimenomaan pula osaavista, ammattitaitoisista kuljettajista. Koulutettavien määrä – noin 400 valmistunutta vuodessa – on hänen mielestään nykyäänkin riittävä, mutta ”hävikki” on melkoinen. Kaikki eivät alun alkaenkaan päädy alan töihin.

Hän muistuttaa kuitenkin, että sama ongelma vaivaa kaikkia ammatillisesta koulutuksesta valmistuvia, olipa ala mikä tahansa.

– 15-vuotias ei ehkä vielä oikein tiedä, mihin haluaa, hän sanoo.

Korpikoulut …eivät houkuta

Metsäteollisuus ja alan yrittäjäjärjestöt ovat jo viestittäneet opetus- ja kulttuuriministeriöön alan kasvaneesta koulutustarpeesta. Yhtenä ongelmana pidetään sitä, että esimerkiksi kuljettajakoulutusta ei järjestetä ruuhka-Suomessa. ”Korpikouluihin” ei helposti hakeuduta, koska virikkeet ja kaveriporukat ovat muualla.

Kanta-Hämettä lähimmät opetuspaikkakunnat ovat Jämsä, Kuru ja Rajamäki.

Timo Tolpon mielestä koneyrittäjät voisivat kantaa kortensa kekoon luomalla positiivista imagoa alalle.

– Metsää on pidetty auringonlaskun alana, mutta ei se ole. Ei ole ollut pitkiin aikoihin, hän sanoo.

Tolppo korostaa, että metsäkoneyrittäjien kannattaa pitää oma yrityksensä kilpailukykyisenä ja houkuttelevana, jos mielivät saada työntekijöitä jatkossakin.

– Työolot, palkka, hyvä kalusto ja mahdollisuus joustoihin vaikuttavat työssä viihtymiseen, hän sanoo.

Palkankorotus saattaisi yrittäjä Kari Virtasen mielestä houkutella nuoria metsäkoneen kuljettajiksi. Lisäksi hän toisi yrittäjämahdollisuutta esiin jo koulutuksessa.

– Nuoria pitäisi kannustaa yrittäjiksi. Sillä tavalla voisi työllistyä, hän sanoo.

Kokemus karttuu …vain työssä

Itsekin useita vuosia metsäkoneen kuljettajana työskennellyt koulutusohjelmapäällikkö Antti Tiilola heittää palloa takaisin yrittäjille.

– Kokeneita metsäkoneen kuljettajia ei tule, jos ei kokemusta pääse kartuttamaan, hän sanoo.

Vastavalmistuneille pitäisikin hänen mielestään antaa mahdollisuus kokeilla, harjoitella ja mahdollisesti jatkokouluttautua sen jälkeen. (HäSa)