Suomalaisista muurahaisista voidaan saada lisää tietoa, kun Itä-Suomen yliopiston kansalaistiedehanke kutsuu ihmiset keräämään tutkimusta varten näytteitä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lajien levinneisyysrajoja ja kekoja rakentavien muurahaislajien vaatimuksia elinympäristölleen, kertoo apulaisprofessori Jouni Sorvari.
Sorvari toivoo, että havaintoja saadaan myös harvinaisesta ruotsinloviniska-muurahaisesta.
Vuonna 2018 näytteitä lähetettiin noin 970. Tänä keväänä niitä on tullut noin 150 lisää, mutta toistaiseksi ruotsinloviniskoja ei ole tullut vastaan.
– Näytepakettien avaaminen ja lajien määritys mikroskoopin alla on aina kuin pieni joulu, Sorvari sanoo.
Jos jonain päivänä paketista löytyy ruotsinloviniska, saattaa apulaisprofessorilta irrota ainakin henkiset tuuletukset.
– Silloin siitä pitää raportoida eteenpäin, jotta tuloksia voidaan käyttää seuraavan uhanalaisuusluokituksen tekemisessä. Jos meille on tullut jo yli tuhat näytettä, joista yhdessäkään ei ole tullut lajia vastaan, niin kyllä se jotakin kertoo sen harvinaisuudesta, Sorvari toteaa.
Lue myös: Epäiletkö, että teillä on kutsumaton vieras? (21.8.2018)
Toistaiseksi myöskään soilla viihtyvää rämeloviniskaa tai uralinmuurahaista ei ole tullut näytteissä vastaan. Sorvari arvioi sen tosin johtuvan siitä, että syksymmällä soilla retkeilevät kiinnittävät enemmän huomiota marjoihin kuin muurahaisiin.
Kaikkiaan mukaan on saatu näytteitä noin 550 kerääjältä ympäri Suomen. Sorvari on erittäin tyytyväinen yksityishenkilöiden ja yhteisöjen kuten koululuokkien innostuksesta.
Charles Darwin tutki paljon lieroja, joiden merkitystä evoluutioteorian kehittäjä piti erittäin suurena maailmanhistorian kannalta.
Sorvarin mukaan myös monilla Suomen 55 muurahaislajista, on merkittävä rooli maanmuokkaajana ja ravinteiden levittäjänä metsäympäristössä. Ne painavat metsähehtaaria kohden enemmän kuin kaikki saman alueen nisäkkäät yhteensä.
Muurahaiset eivät ole jakautuneet yhtä tasaisesti maaperän pintakerrokseen kuin lierot, mutta pesien ympärille kertyy ravinteita muurahaisten ulosteesta. Yleisesti ottaen muurahaiset myös kaivavat syvemmälle kuin madot, jolloin ne sekoittavat maa-ainesta tehokkaammin pystyyssuunnassa.
Pesien ravinteikkuudesta kertoo se, että puiden taimet viihtyvät erityisen hyvin hylätyissä muurahaispesissä.
Metsässä viihtyvillä muurahaisilla ja puilla on kiinteä yhteys. Suomen metsien yleisin laji on korkeita pesiä rakentava tupsukekomuurahainen. Jos metsä sen ympäriltä hakataan auki, muurahaisten pitää yleensä vaihtaa maisemaa.
– Avohakkuiden jälkeen saattaa kestää jopa 20 vuotta ennen kuin muurahaiset voivat palata alueelle uudestaan. Paras metsähoitomuoto muurahaisten kannalta olisi poimintahakkuu, joka ei muuttaisi alueen pienilmastoa niin radikaalisti, Sorvari sanoo.
Ilmaston muuttuminen vaikuttaa laajemminkin muurahaisten tulevaisuuteen. Sorvarin mukaan ilmaston lämmetessä osa lajeista saattaa jopa hyötyä muutoksesta, mutta etenkin pohjoisemmassakin viihtyvä tupsukekomuurahainen muuttaa elintapojaan hitaasti.
Lauhojen ja sateisten talvien aikana muurahaiset kuluttavat enemmän energiaa kuin pakkasella talvehtiessaan. Silloin niille saattaa tulla nälkä kesken talven, jolloin ravintoa ei ole saatavilla.
Tupsukekomuurahaisen paikan eteläisessä Suomessa saattaa ottaa kaljukekomuurahainen, joka on ekologialtaan hyvin samankaltainen, mutta nauttii pidemmästä kasvukaudesta.
Sorvarin mukaan esimerkiksi Turun seudulla kaljukekomuurahaisia on paikoitellen jo enemmän kuin tupsukekomuurahaisia. Lajeja on liki mahdotonta erottaa toisistaan ilman mikroskooppia.
Yleensä lajit tunnistaa niiden rakentamista pesistä. Esimerkiksi ruotsinloviniska ja muut avoimilla paikoilla viihtyvät lajit rakentavat laakeita pesiä, sillä muuten tuuli kuivattaa pesän yläosia ja lämmönsäätely vaikeutuu. HÄSA
Näin keräät näytteet oikein
Keräystä voi tehdä ympäri Suomen, kunhan näytteistä on paikkatieto tallella. Luonnonsuojelualueilta näytteitä ei saa kerätä ilman lupaa.
1. Laita suljettava rasia keon päälle ja odota, että noin 5–15 muurahaista kävelee sisään ennen kuin suljet kannen.
2. Pakasta rasiaa muutaman päivän ajan.
3. Siirrä muurahaiset esimerkiksi tulitikkuaskiin ja asettele sinne paperia, jotta muurahaiset eivät hajoa postissa.
4. Kääri paketti folioon ja lähetä.
Lisää ohjeita löydät osoitteesta www.uef.fi/muurahaiset.Tutkimuksen loputtua sinut palkitaan osallistumisestasi tutkimusraportilla, josta näet mitä tietoa sinun panoksellasi on saavutettu.
